Äidin raskaudenaikainen stressi

Äidin raskaudenaikainen stressi

 

Äidin raskaudenaikaisen stressin yhteys lapsen stressinsäätelyjärjestelmän kehitykseen

Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksen tarkoituksena on selvittää ympäristön ja perimän vaikutuksia lapsen kehitykseen. Tutkimus keskittyy erityisesti aivojen kehitykseen. Yksi mielenkiinnon kohteista on selvittää äitien raskausaikana kokeman stressin vaikutuksia lapsen stressinsäätelyjärjestelmän eli hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori-akselin (HPA-akseli) kehitykseen ja toimintaan. Kun HPA-akseli aktivoituu stressaavaksi koetun tilanteen yhteydessä, se erittää verenkiertoon kortisolihormonia. Kortisoli auttaa kehoa ja mieltä jaksamaan haastavissa tilanteissa. Muut aivoalueet säätelevät HPA-akselin toimintaa sekä hilliten että aktivoiden sitä tarpeen mukaan. Myös kortisoli itse vähentää omaa eritystään hillitsemällä hypotalamuksen ja aivolisäkkeen aktiivisuutta.

Lapsen stressinsäätelyjärjestelmän tutkimus
FinnBrain-tutkimuksessa lasten HPA-akselin toimintaa eli stressireaktiivisuutta tutkittiin tutkimuskäynneillä, joihin kuului lastenlääkärin perustarkastus tai sairaanhoitajan vastaanotto sekä veri- ja nenänielunäytteiden ottoa. Käynnin aikana lapsilta otettiin viisi sylkinäytettä, joista mitattiin lapsen kortisolin perustaso levossa ennen stressiä sekä kortisolivaste tutkimuskäynnin aiheuttamalle lievälle stressille. Äitien kokemaa stressiä eli yleistä masennus- ja ahdistusoireilua sekä raskauteen liittyvää ahdistusta kartoitettiin kyselylomakkeilla kolme kertaa raskauden aikana.

Tarkoitus on verrata raskausajan stressiä kokeneiden äitien lapsia niihin lapsiin, joiden äideillä ei raskausajan stressiä ollut. Yhteensä lähes 900 tutkimuskäyntiä tehtiin 2,5 kuukauden, 6 kuukauden ja 14 kuukauden ikäisille lapsille vuosina 2012–2017. Kaikki käynneillä kerätyt vajaa 4000 sylkinäytettä on saatu analysoitua. Aineisto on suurimpien joukossa maailmalla näin pienillä lapsilla toistetuin mittauspistein tehtynä. Lapsia on tarkoitus seurata myöhäiseen aikuisikään saakka.

Äidin stressin vaikutuksesta sikiön aivojen kehityskulkuun on edelleen niukasti tietoa
Aiemmin on jo hyvin osoitettu, että stressille altistuminen on yhteydessä monien yleisten somaattisten ja psyykkisten tautien syntyyn ja kehittymiseen kuten mielenterveyshäiriöihin ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Varhaislapsuudessa koetun stressin vaikutuksista lapsen kehitykseen tiedetään jo aika paljon, mutta raskaudenaikaisen stressin vaikutuksista huomattavasti vähemmän. Erityisesti stressin vaikutuksista kehittyviin aivoihin on edelleen niukasti tutkimustietoa. Näiden vaikutusten taustalla olevia mekanismien selvittäminen on tällä hetkellä hyvin aktiivisen tutkimuksen kohteena tiedemaailmassa.

Sikiö saa tietoa ympäröivästä maailmasta äitinsä välityksellä istukan kautta. Ajatellaan, että nämä signaalit ohjaavat sikiön kehitystä sellaiseen suuntaan, että lapsi sopeutuisi mahdollisimman hyvin niihin olosuhteisiin, mihin hän tulee syntymään. Yksi tällaisista signaaleista saattaa olla äidin kortisolin erityksessä tapahtuvat muutokset raskauden aikana. Kortisoli läpäisee istukan ja vaikuttaa sikiön aivojen kehittymiseen. Loppuraskaudessa kortisolilla onkin tärkeä rooli aivojen kypsymisessä. Istukka säätelee sikiölle kulkeutuvan kortisolin määrää hajottamalla osan äidin verenkierrossa olevasta kortisolista, mutta istukan toiminnassa kuten myös äitien kortisolipitoisuuksissa on yksilöiden välisiä eroja. Jos äiti kokee raskausaikana riittävän voimakasta stressiä, joka muuttaa hänen kortisolipitoisuuksia ja varsinkin sikiön aivojen kehityksen herkkyyskauden aikana, voisi tämä vaikuttaa sikiön aivojen kehityskulkuun. Sikiön HPA-akselin on havaittu olevan yksi merkittävistä hermoston kohteista, joka on altis raskausajan stressin ohjelmoiville vaikutuksille.

Aivot ovat muovautuvat mikä mahdollistaa paljon
Aivojen muovautuminen jatkuu syntymän jälkeen, mikä auttaa lasta toimimaan parhaiten siinä ympäristössä, jossa hän kasvaa. Niinpä osalla lapsia stressinsäätelyjärjestelmä voi kehittyä aktivoitumaan muita herkemmin kuormittavissa olosuhteisissa, kun taas toisilla kehon stressivasteista tulee maltillisempia tai jopa olemattomia. Eri stressiin reagoimisen tyyleillä saattaa olla yhteys siihen, minkälainen alttius yksilöllä on sairastua vanhempana esimerkiksi masennukseen. Kortisoli säätelee monia terveyden kannalta tärkeitä kehon toimintoja, kuten aivojen muovautuvuutta ja immuniteettijärjestelmän toimintaa. Terveyden kannalta tärkeintä mahdollisesti onkin, että emme altistu liian korkeille mutta emme myöskään liian matalille kortisolipitoisuuksille, vaan kehomme reagoisi tilannekohtaisesti ympäristöön sopivalla tavalla. Lapsen vanhetessa hän oppii myös itse säätelemään omia reaktioitaan haastavissa tilanteissa ja tarpeen mukaan rauhoittumaan tai kohtaamaan haasteen oikeanlaisella toiminnalla. Tällä on merkitystä muun muassa uusien asioiden oppimisen ja muiden ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa toimimisen kannalta. Näitä toimintoja ohjaa ja säätelee aivojen kuorikerros ja erityisesti otsalohkon alueet.

Mitä paremmin äidin kokeman raskausajan stressin vaikutukset lapsen kehitykseen tullaan tuntemaan, sitä tarkemmin neuvolassa voidaan tarttua äidin terveydentilassa lapsen kannalta oleellisiin asioihin. On myös tutkimuksia, joiden mukaan varhainen stressi nimenomaan lisää vastustuskykyä. Siksi on tärkeää huomata, että kaikki lapset eivät ole samalla tavoin herkkiä stressin vaikutuksille, ja erityisesti näistä vastustuskykyä lisäävistä tekijöistä tarvitaan enemmän tietoa. Tähänastiset tutkimustulokset ovat ristiriitaisia ja niitä täydentämään tarvitaan tutkimusaineistoa, jotka perustuvat laadukkaisiin pitkittäistutkimuksiin. Vasta sen jälkeen voidaan tehdä johtopäätöksiä stressin erilaisista vaikutuksista aivoihin. FinnBrain-tutkimus pyrkii omalta osaltaan vastaamaan näihin kysymyksiin.

Susanna Kortesluoma
väitöskirjatutkija
FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus
Turun yliopisto

Kortesluoma on mukana Aivosäätiön osittain rahoittamassa FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa.

 

Takaisin