Aivosairaudet ovat jo kallein kansantautimme

Aivosairaudet ovat jo kallein kansantautimme

Aivojen sairauksista on tullut ylivoimaisesti kallein kansantautimme. Niistä koituu jo yli kaksi kertaa suurempi lasku kuin sydän- ja syöpätaudeista yhteensä. Mitä paremmin tutkimus pystyy selvittämään eri aivosairauksien syitä ja mekanismeja, sitä tehokkaampia keinoja se tuo sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon.

Tutkimus tuottaa terveyttä. Siitä on saatu Suomessa vankka näyttö erityisesti sydän- ja verisuonitaudeissa viime vuosikymmeninä.
Samaan aikaan aivosairaudet ovat kuitenkin yleistyneet hälyttävästi. Sairauksina ne ovat myös kalliita. Siitä kertoo eurooppalainen selvitys, jonka mukaan aivosairaudet maksavat jo nelinkertaisesti sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna. Neuroimmunologian professori Pentti Tienari Helsingin yliopistosta kuvaa aivosairauksia hiljaiseksi pommiksi, joka on korkea aika ottaa vakavasti.

– Aivot ovat mutkikas koneisto. Siitä syystä aivosairaudetkin ovat monimuotoisia: joltain hajoaa mieli, toinen kadottaa muistinsa ja kolmannelta menee liikuntakyky, Tienari kuvaa.
Esimerkiksi skitsofrenia, muistisairaudet ja MS-tauti ovat keskenään hyvin erilaisia. Kaikissa niissä on kuitenkin kyse aivojen sairaudesta, jossa aivoissa on elimellisiä muutoksia.
– Jokainen tietää, mitä tapahtuu, kun sydän pettää. Aivosairaudet ovat sen sijaan vaikeampia ymmärtää.

Kaksi kalleinta:
Mielialahäiriöt ja muistisairaudet
Jos aivosairaudet vievät yhteiskunnan rahaa kaksi kertaa enemmän kuin sydän- ja syöpätaudit yhteensä, mikä niissä maksaa?
Tienarin mukaan ennen kaikkea pitkä sairausaika. Esimerkiksi muistisairas tarvitsee vuosia jatkuvaa ulkopuolista apua, ja se tulee hyvin kalliiksi.
Toisaalta skitsofrenia, mielialasairaudet ja MS-tauti vievät työkyvyn usein jo nuorena. Se merkitsee yhteiskunnalle valtavaa resurssien menetystä.
Tienari korostaakin, etteivät aivosairaudet koske ainoastaan vanhuutta, vaikka niin ehkä ajatellaan.
Euroopan Aivoneuvoston laskelmat kertovat, että kolme kalleinta aivosairautta ovat mielialahäiriöt, muistisairaudet ja skitsofrenia – tässä järjestyksessä.
Lähde: Olesen J, ym. ; CDBE2010 study group; European Brain Council. The economic cost of brain disorders in Europe.  Eur J Neurol. 2012;19:155-62

Myös MS-taudin kuluista ylivoimaisesti suurin siivu syntyy varhaisesta eläkkeelle jäämisestä.
Fakta kuitenkin on, että kun elinikä pitenee, aivosairaudet lisääntyvät. Ikärappeuma kohdistuu ennen muuta aivoihin.

– Muistisairauksista on tulossa länsimaiden kohtalonkysymys. Ei riitä, että fyysisten sairauksien hoito tehostuu, vaan on löydettävä vastaus siihen, miten aivot saadaan pysymään terveinä.

Aktiivista elämää ja tarpeeksi unta
Yksi syy muistisairauksien ja myös mielialahäiriöiden lisääntymiseen on Tienarin mukaan elintason mahdollistama liian helppo ja kulutukseen perustuva elämä. Sitä ei kestä ympäristö eikä ihminen. Suomalaisprofessori Mia Kivipellon johtama tutkimus on osoittanut, että muistisairauksia voidaan ehkäistä ja ainakin viivyttää sinänsä yksinkertaisilla keinoilla. Ohjattu liikunnallinen ja henkinen aktiviteetti osoittautui tehokkaaksi ja vieläpä todennäköisesti tehokkaammaksi kuin mikään yksittäinen lääkehoito voisi olla. Tienari korostaa, että tämä on otettava yhteiskunnallisessa suunnittelussa huomioon ja kehitettävä palveluja, joilla vanheneva väestö pysyy aktiivisena.

– Aivot tarvitsevat kunnollista ravintoa ja liikuntaa siinä kuin sydänkin. Lisäksi aivoille tulisi antaa vaihtelevaa tekemistä: lähteä ulos, tai vaikka uimahalliin ja tavata ihmisiä. Samoin uni on välttämätöntä eikä siitä voi tinkiä. Uni muun muassa poistaa aivoista kuona-aineita. Alzheimerin tautiin liittyy amyloidin kertyminen aivoihin. On havaittu, että amyloidi-proteiinia  syntyy vain valveillaolon aikana, kun taas nukkuessa sen muodostuminen pysähtyy. Myös unihormoni melatoniini jarruttaa amyloidin muodostumista. Liiallinen työnteko unen kustannuksella voi kostautua.

Virtuaalimaailma voi muuttaa muistia
Tienari epäilee, ettei aivoille ole terveellistä eristäytyä älylaitteiden virtuaalimaailmaan. Jos ihminen seikkailee suuren osan ajasta yksin bittiavaruudessa, muisti voi alkaa muuttua. On todennäköistä, että muisti toimii merkittävästi mielleyhtymien kautta, jossa yksi asia johtaa toiseen. Muistireitteinä toimivat konkreettiset paikat ja aistien kautta tulevat ärsykkeet, jotka tukevat muistiin tallennusta.
Tienari kertoo muistavansa vieläkin, mitä kirjaa hän luki ratikassa Töölön kisahallin kohdalla vuonna 1988.
–  Jos sen sijaan kaikki toiminta on samassa tilassa saman monitorin äärellä, riisutaan mahdollisuus muistia tukeviin assosiaatioihin.

Aivotutkimus tuottaa tulosta
Yhteistä aivosairauksille on, että niiden mekanismeista tiedetään toistaiseksi varsin vähän. Menetelmät kehittyvät kuitenkin koko ajan.
Esimerkiksi aivoinfarktissa liuotushoito, maailman nopeimmaksi hiottu ensiapu ja musiikin käyttö kuntoutuksessa ovat parantaneet ratkaisevasti ennustetta.
Tutkimus pyrkii koko ajan avaamaan eri aivosairauksien syitä ja niiden mekanismeja aivoissa. Jos ja kun tutkimus siinä onnistuu, se tuottaa uusia konkreettisia keinoja sairauksien ehkäisyyn, diagnostiikkaan ja hoitoon.

Juhlapuhe Suomen Aivosäätiön apurahatilaisuus 12.1.2016.
Neuroimmunologian professori, osastonylilääkäri Pentti Tienari, Helsingin yliopisto, HUS Neurologian klinikka.