Uni

Uni on aivojen välttämätön huoltotauko sekä aikuiselle että lapselle

Valveilla aivot käyttävät kaiken energiansa jatkuvan informaatiovirran seurantaan ja tekemistemme ohjaamiseen. Jotta se olisi mahdollista, tarvitaan säännöllisin väliajoin unen antama tauko. Sen aivot käyttävät lajitteluun, arkistointiin, tankkaamiseen ja siivoukseen.
Jos uni olisi turhaa, siitä olisi evoluution aikana hankkiuduttu eroon. Vielä ei ole kuitenkaan löydetty yhtään eläintä, joka ei nuku.

Aivot eivät nuku. Koska aivojen resurssit eivät riitä valveen aikana kaikkeen, osa toiminnoista on ajatettu tapahtumaan nukkuessamme. Valveilla aivojen hermosoluryhmät keskittyvät kukin omaan erikoistehtäväänsä, kuten aistien välittämän informaation käsittelyyn, ja solujen aktiivisuus vaihtelee aivojen eri osissa jatkuvasti. Kun ihminen unessa kytkeytyy irti ulkoisesta maailmasta, eri osien hermosolut alkavat sen sijaan toimia samassa tahdissa. Varsinkin unen ensimmäisen kolmanneksen aikana ne asettuvat kaikki samaan hidasaaltorytmiin. Tämä syvän unen vaihe on unen jaksoista tärkein. Jos nukkuu liian vähän, syvä uni on se, joka korvautuu ensimmäisenä.

Aivot tankkaavat ravintovarastonsa

Jos puurtaa ylitöitä pikkutunneille, osa aivojen hermosoluista voi siirtyä jo valveessa unen hidasaaltorytmiin. Niin tekevät herkimmin tarkkaavaisuudesta vastaavat solut, minkä vuoksi alkaa tulla virheitä. Miksi näin tapahtuu? Yksi selitys on, että soluilta alkaa loppua energia. Hermosolut vaativat jatkuvasti verensokerin tuomaa glukoosia, muuten ne kuolevat. Jos solu joutuu olemaan pitkään hyvin aktiivinen, veren glukoosi ei välttämättä riitä. Aivoilla on vielä oma varapolttoaine laktaatti. Sitä saadaan glykogeenivarastoista, joita kartutetaan kuitenkin tehokkaimmin unen aikana. Jos siis ravinto uhkaa loppua, hermosolun on pakko siirtyä unen rytmiin, koska silloin energiaa kuluu vähemmän ja vastaavasti energiavarastot täydentyvät.

Aivot karsivat turhia yhteyksiä

Aivoissa on sata miljardia hermosolua. Valveilla ne käyvät keskenään jatkuvaa viestiliikennettä ja muodostavat lukemattomia uusia kytköksiä. Kaikille kytköksille ei millään riitä tilaa ja energiaa, vaan turhat on siivottava säännöllisesti pois. Se tapahtuu syvän unen aikana. Aivoilla näyttää olevan mittari, joka kertoo, milloin ja miten paljon ne tarvitsevat unta. Oletettavasti mittarina toimii adenosiini, jota kertyy aivoihin sitä enemmän, mitä enemmän hermosolut kuluttavat valveilla energiaa. Vastaavasti mitä enemmän adenoosiinia kertyy, sitä pidempi ja syvempi on uni.
Kahvi piristää jonkin aikaa, koska kofeiini estää adenosiinin vaikutusta. Adenosiinista pääsee kuitenkin eroon vain nukkumalla!

Tärkeät tiedot säilötään muistiin

Unta aivot käyttävät myös tärkeäksi katsomansa informaation kertaamiseen ja vahvistamiseen. Se tapahtuu hippokampuksessa, johon päivän aikana sisään tullutta tietosaalista kootaan välivarastoon. Kun esimerkiksi rotta kulkee sokkelossa etsimässä makupalaa, sen aivojen hippokampuksen paikkasolut aktivoituvat siinä järjestyksessä kuin eläin etenee. Kun rotta sitten nukkuu, nämä paikkasolut aktivoituvat uudelleen ja samassa järjestyksessä kerta toisensa jälkeen. Sen seurauksena informaatio siirtyy aivokuorelle pysyvään muistiin: Rotta, joka on nukkunut, osaa seuraavana päivänä paljon paremmin reitin makupalan luo kuin uneton lajitoverinsa. Ihmisen muisti toimii samalla periaatteella. Jos siis haluaa oppia ja muistaa, täytyy nukkua välillä. Unen aikana uusi aines myös yhdistyy muistissa jo olevaan tietoon, jolloin asiat ”loksahtavat paikalleen”.

Hermosolut puhdistetaan jätteestä

Aivoissa on hermosolujen lisäksi kymmenkertainen määrä gliasoluja. Hiljattain on havaittu, että syvän unen aikana ne poistavat hermosoluista kuona-aineita. Viallisia proteiineja ja muuta jätettä syntyy aktiivisissa hermosoluissa koko ajan. Kertyessään ne voivat viedä solulta hengen. Ongelmajätteestä eniten on tutkittu amyloidia, jota kertyy Alzheimerin taudissa suuria määriä aivoihin. Voiko univaje olla syy Alzheimerin tautiin? Tuskin ainoa, mutta hyvä uni saattaa olla yksi tärkeä suojaava tekijä.

Univajeesta voi seurata hiljainen tulehdus

Elimistö reagoi univajeeseen samoin kuin infektioon eli immuunijärjestelmä aktivoituu. Jos koehenkilöt nukkuvat viikon ajan vain neljä tuntia yössä, tulehdusta välittävät aineet nousevat niin aivoissa kuin muuallakin elimistössä eivätkä ne palaudu yhden kunnolla nukutun yön aikana. Jatkuva univaje tai huonolaatuinen uni voikin johtaa ns. hiljaiseen tulehdukseen, jossa immuunijärjestelmä on kroonisesti aktiivinen. Tila ei välttämättä anna oireita, mutta se on yhteydessä moniin vakaviin sairauksiin, kuten diabetekseen, verisuonitauteihin ja syöpään. Kenenkään ei pitäisi olla niin tunnollinen, että tinkii unesta.

 

Lapsen kehittyvät aivot tarvitsevat paljon unta

Kahden ensimmäisen elinvuoden aikana lapsi opettelee ja oppii valtavan määrän asioita ja taitoja. Varhaislapsuus luo myös perustan sille, millaisiksi lapsen aivot rakentuvat. Huima kehitys vaatii paljon unta.

Unella on monia tehtäviä. Pienellä lapsella uni on kuitenkin erityisen tärkeää aivojen rakentumiselle sekä oppimiselle. Vastasyntyneen aivot ovat vielä keskeneräiset, mutta erityisen joustavat ja herkät oppimaan. Kahden ensimmäisen elinvuoden aikana aivojen muovautuminen on nopeampaa kuin koskaan sen jälkeen. Päivän vahvat kokemukset läheisten ihmisten ja ympäristön kanssa sekä kielen ja liikkeiden harjaantuminen siirtyvät muistijäljiksi aivoihin, ja muistijäljet vakiintuvat nimenomaan unen aikana.  Samalla aivot järjestäytyvät konkreettisesti niin, että osa hermosoluyhteyksistä säilyy ja vahvistuu käytön seurauksena, kun taas heikot ja käyttämättömät yhteydet karsiutuvat pois. Aivot siis muovautuvat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, ja uni on erityisen tärkeää muovautuvuudelle. Riittävä uni on siten välttämätöntä lapsen kehitykselle.

Unessa lapsen aivot toimivat vilkkaasti

Kun ajatellaan, miten paljon pienellä lapsella on opittavaa, on ymmärrettävää, että lapsi nukkuu paljon. Vastasyntynyt nukkuu keskimäärin 16 tuntia vuorokaudessa ja alle kouluikäinenkin tarvitsee unta vielä 10-12 tuntia.  Myös unen rakenne on erilainen kuin aikuisella. Vauvan yksi unijakso kestää alle tunnin, ja suurin osa unesta on REM-unta eli vilkeunta, jonka aikana aivotoiminta on hyvin vilkasta. Unen aikana aivot käsittelevät ja tallentavat karttuneita uusia taitoja ja kokemuksia, eikä ole harvinaista, että esimerkiksi konttaamaan opetteleva vauva konttaa myös unissaan.

Havahtumisesta takaisin uneen

Lyhyet unijaksot ja vilkeunen suuri määrä merkitsevät, että läpi yön on usein toistuvia pinnallisen unen vaiheita, jolloin vauva herkästi havahtuu, kenties ääntelee ja vähän itkeekin, mutta voi vaipua takaisin uneen itsestään tai kevyellä silittelyllä.
Vuorokausirytmi hakee vasta muotoaan, ja sen löytyminen on yksi lapsen kehitystehtävistä. Hyvää unta voi siten tukea ja ohjata vähitellen siihen suuntaan, että pinnallisen unen havahtumisen aikana vauva kykenisi jatkamaan unta heräämättä kokonaan.

Jos vauva tottuu saamaan joka kerta havahtumisen vaiheessa vanhemman aktiivista hoivaa ja seuraa ja hänet nostetaan pois sängystä, käynnistyy helposti koko perheen elämän sekoittava karuselli, jossa vanhemman ja lapsen välille syntyy nukkumista entisestään vaikeuttava vuorovaikutuskehä. Pitäisi siis pyrkiä rauhallisesti mutta määrätietoisesti toiseen suuntaan, ja auttaa lasta jatkamaan unia keskeytyksettä.

Hyvä uni turvaa tervettä mieltä

Riittävä uni on tärkeää myös lapsen tunne-elämän kehitykselle ja sille, miten lapsi kykenee päivällä tarkkaavaisuuteen ja hallitsemaan impulssejaan. Tyypillisesti hyvin väsynyt lapsi ei pysty nukahtamaan vaan saa kiukkukohtauksia tai muuttuu ylivireäksi. Syynä saattaa olla, että aivojen tietyt välittäjäaineet ovat käyneet vähiin eikä lapsi pysty fokusoimaan toimintaansa. Myös tästä voi kehittyä vanhemman ja lapsen välille tilannetta entisestään pahentava vuorovaikutuskehä.
Kun on tutkittu 3-6-vuotiaita lapsia, joilla on jatkuvia uniongelmia, on havaittu, että univaikeudet ennustavat ahdistusta ja masennusta sekä unihäiriöitä vielä vuosia myöhemmin.

Onko unihäiriö muna vai kana? Sitä ei tarkalleen tiedetä. Unihäiriö voi olla syy, joka altistaa psyykkisille ongelmille, mutta myös joihinkin psyykkisiin piirteisiin liittyy unihäiriö. Tukemalla lapsen rauhallista ja riittävää unta voi kuitenkin todennäköisesti ehkäistä masennusta myöhemmässä elämässä.

Rituaalit valmistavat uneen

Hyvää unta edeltää sopivasti puuhakas päivä, jossa lapsi saa myönteistä huomiota ja monipuolisesti, mutta ei liikaa virikkeitä turvallisessa ympäristössä. Varsinkin illalla virikkeitä on syytä karsia ja valmistaa niiden sijaan lasta hyvissä ajoin nukkumaan positiivisilla rituaaleilla: iltapala, pesu, yöpuvun pukeminen ja iltasatu omassa vuoteessa, minkä jälkeen vanhempi toivottaa hyvää yötä, poistuu huoneesta ja sammuttaa tai himmentää valot. Kun rituaalit toistuvat tutussa järjestyksessä, lapsi oppii alitajuisesti niiden ennakoivan unta ja tottuu nukahtamaan yksin omaan vuoteeseensa.

Asiantuntijat:
– lastenpsykiatrian professori Eeva Aronen, Helsingin yliopisto ja HUS Lastenpsykiatria
– tutkija, neurobiologi Henna-Kaisa Wigren, Helsingin yliopisto

Työ aivojen hyväksi koskettaa meitä kaikkia. Kiitos tuestasi!

Voit tukea aivojen ja aivosairauksien tutkimusta lahjoittamalla haluamasi summan joko säätiön lahjoitustilille FI97 1023 3000 2443 71 tai kirjautua oheisesta linkistä suoraan verkkopankkiin.

Lahjoita