Aivot tarvitsevat vuorovaikutusta kehittyäkseen

Aivot tarvitsevat vuorovaikutusta kehittyäkseen

Aivojen kehityksen kiihkeä vaihe alkaa jo ennen syntymää ja jatkuu 3 ikävuoteen asti. Tämän jälkeen tahti hieman tasaantuu, mutta ihmisen aivot ovat kehittyvä ja muuttuva elin koko ihmisen eliniän. Kehitykseen vaikuttavat monet asiat kuten ihmisen perinnölliset ja yksilölliset ominaisuudet, yksilöllinen kypsymistahti, tunne- ja vuorovaikutuskokemukset ja muut erilaiset virikkeet ja toiminnot. Myös lapsen kohtelu ja unen, ruuan, ulkoilun sopivasta määrästä huolehtiminen on hoivaa, joka osaltaan vaikuttaa aivojen kypsymiseen ja muotoutumiseen.

Perimän ja ympäristön yhteispeli

Kyseessä on perimän ja ympäristön yhteispeli – samoin kuin muussakin lapsen kehityksessä. Kokemukset aktivoivat yhteyksien muodostumista aivoissa ja saman kokemuksen toistuminen vahvistaa yhteyksiä ja rakenteita. Kyse on myös karsintavaiheesta: synapsiyhteydet, joita stimuloidaan vahvistuvat ja yhteydet, joita ei käytetä surkastuvat pois. Tunnekokemusten merkitys on osoittautunut tutkimusten myötä yhä keskeisemmäksi.  Aivot siis muovautuvat sekä rakenteiden että toiminnan osalta. Ensimmäiset 10 elinvuoden aikana plastisuus on voimakasta, mutta se säilyy tietyssä määrin koko eliniän. Aivoja on siis käytettävä, jotta ne kehittyvät, mutta samalla on muistettava, että liiallinen kuormitus ei ole hyväksi. Stressihormonit pitkään vaikuttaessaan ovat myrkkyä aivoille.

Muistin kehityksen ja tunteiden hallinnan alku varhaisessa vuorovaikutuksessa

Kokemusten ketjusta alkaa vähitellen muodostua lapselle käsitys maailmasta ja muista ihmisistä. Muistin kehityksen alku onkin varhaisessa vuorovaikutuksessa ja ihmissuhteissa. Kokemusten myönteisyys saa lapsen luottamaan maailmaan, toisaalta syvä epäluottamus voi saada myös juurensa jo hyvin varhain. Esimerkiksi pelon ja ahdistuksen tunteen hallintaan luodaan pohja jo varhain ensimmäisen elinvuoden aikana. Varhainen hoivan laiminlyönti ja pahimmillaan pahoinpitely voivat vaurioittaa aivojen kehitystä jopa pysyvästi. Aivojen suojaaminen kehityksen aikana on tärkeää.
Aivojen eri osien yhteistoiminta on keskeistä monimutkaisemmissa prosesseissa. Samalla on muistettava tunteet ja niiden jakaminen, joka on olennainen osa inhimillistä vuorovaikutusta. Tunteiden avulla voimme ymmärtää toista ihmistä ja kokea itse ymmärretyksi tulemista ja yhteenkuuluvuutta.

Lapsi tarvitsee aikuisen apua kehittyäkseen. Riittävä määrä virikkeitä ja opetusta, mutta riittävä määrä myös vapaalla olemista on tärkeää, jotta luovuus ja mielikuvitus kehittyvät. Sadut, laulut, lorut, liikkuminen ja tanssi osana sitä kaikki tukevat aivojen myönteistä kehitystä.

Aivojen muovautuvuus on mahdollisuus

Aivot ovat muovautuvat, mikä mahdollistaa paljon. Aivojen kehityksen ja siihen vaikuttavien tekijöiden selventyessä vähitellen alamme hahmottaa myös aivoihin liittyviä ongelmia toisella tasolla – ja ymmärtää tarkemmin kuinka niihin voidaan vaikuttaa. Aivojen muovautuvuus on mahdollisuus – mikään ei ole koskaan aivan lopullista – uusi mahdollisuus on olemassa.

Muutama viimeinen vuosikymmen aikana tehty tutkimus on avannut meille uuden maailman ja lisännyt ymmärrystä aivojen kehityksestä ja toiminnasta. Edelleen olemme kuitenkin vielä tien alussa – tunnemme toimintaa karkealla tasolla ja tarkempi tieto eri psyykkisten ilmiöiden ja psyykkisten häiriöiden ilmenemisestä aivotasolla puuttuu. Tiede on kuitenkin jo pystynyt näyttämään esimerkiksi, että psykoterapian vaikuttaa aivoissa ja sen voi nähdä aivoja kuvattaessa.

Suomen aivosäätiö tukee monipuolisesti aivoja ja mielenterveyttä koskevaa tieteellistä tutkimusta ja sitä kautta kaikille keskeisen tärkeää aivo- ja mielenterveyttä. Tutkimuksen kautta voimme oppia yhä enemmän aivoista – ja löytää uusia keinoja auttaa myös silloin, kun joku on mennyt pieleen aivojen kehityksen tai toiminnan osalta.

Kirsti Kumpulainen
lastenpsykiatrian professori, ylilääkäri
Itä-Suomen yliopisto / KYS, lastenpsykiatrian klinikka
kirsti.kumpulainen@kuh.fi