Aivoverenkiertohäiriö eli AVH

Aivoverenkiertohäiriö eli AVH

Aivoverenkiertohäiriö merkittävimpiä aivosairauksia

Merkittävimmät aivosairaudet Suomessa ovat muistisairaudet kuten Alzheimer, aivoverenkiertohäiriöt sekä tapaturmista ym. iskuista aiheutuvat aivovammat. Aivoverenkiertohäiriö eli AVH ilmenee vuosittain 25 000 suomalaisella. Heistä työikäisiä on joka neljäs, joten vaikutukset väestön työkykyyn ja sitä kautta työelämään ovat huomattavat.

Aivoverenkiertohäiriöt voidaan kahteen eri pääryhmään, aivoverenvuotoihin ja aivoinfarkteihin. Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö eli TIA on lyhytaikainen infarktityyppinen aivojen verenkierohäiriö. Usein ohimeneväkin aivoverenkiertohäiriö on kuitenkin merkki jostakin vakavammasta. Pitkittynyt TIA voi olla pieni aivoinfarkti ja johtaa jopa aivohalvaukseen.

Aivoverenkiertohäiriöissä ongelmana paitsi se, että häiriöt voivat uusiutua, myös se, että jo yhdestäkin kohtauksesta voi jäädä pysyviä vaurioita. Pysyviä haittoja ilmeneekin joka toisella sairastuneella.

Aivoinfarkti johtuu aivoverisuonten tukkeutumisesta

Yleisin aivoverenkiertohäiriö on aivoinfarkti, jonka Suomessa saa noin 14 600 joka vuosi, mikä on reilusti yli puolet kaikista AVHn saaneista. Aivoinfarkti myös uusiutuu usein, lähes joka kuudennella potilaalla jo vuoden sisällä ensimmäisestä kohtauksesta.

Aivoinfarkti voi johtua aivojen pienten tai suurten suonten taudista tai sydänperäisistä syistä. Sydänperäisissä tapauksissa sydämessä muodostunut veritulppa kulkeutuu aivoihin aiheuttaen tukoksen ja näin ollen aivoinfarktin. Aivojen pieniin suoniin tukokset kuitenkin suonten ahtauden vuoksi muodostuvat helpoimmin, joten sitä sairastaa suomessa noin 250 000.

Tutkimus ja tiedottaminen ensiarvoista

Aivoverenkiertohäiriöiden tutkimus ja häiriöistä tiedottaminen on erityisen tärkeätä, koska jopa 80% kaikista tapauksista voidaan estää kiinnittämällä huomiota riskitekijöihin ja niiden hoitoon. Vaikka osa riskitekijöistä – ikä, sukupuoli ja perinnölliset tekijät – eivät ole hoidettavissa, on paljon mitä jokainen voi tehdä ehkäistäkseen häiriön syntymisen. Oikea ruokavalio ja liikunta auttavat, kuten myös alkoholinkäytön kohtuullistaminen, tupakoinnin lopettaminen, verenpaineen alentaminen, diabeteksen esto ja hoito sekä painonhallinta.

Aivoverenkierron häiriöihin sijoitettuna eurot maksavat itsensä takaisin. Tämä ei tapahdu pelkästään pienentämällä verenkiertohäiriöistä aiheutuvia kustannuksia, vaan myös vähentämällä muistisairauksien määrää, estämällä inhimillistä kärsimystä ja säilyttämällä työkykyä.

Tutkimuksella voimme tehostaa aivosairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Suomen Aivosäätiö tukee suomalaista aivosairauksien tutkimusta vuosittain myöntämällä apurahoja tutkijoille, tutkimusryhmille ja yhteisöille. Esimerkiksi vuonna 2016 Suomen Aivosäätiö jakoi apurahoja 180.000,00 euroa ja apurahoin tuettiin aivojen ja hermoston tutkimusta monipuolisesti eri rahastoista.

Lähde: Neurologian professori Risto O. Roine