Aspiraatioon ja dysfagiaan liittyvää tutkimustyön tarvetta on paljon enemmän kuin tutkijoita

Aspiraatioon ja dysfagiaan liittyvää tutkimustyön tarvetta on paljon enemmän kuin tutkijoita

Rinnekodin johtava puheterapeutti Minttu Sauna-aho valmistelee parhaillaan Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa väitöstutkimusta kehitysvammaisten ihmisten aspiraatioon ja dysfagian kuntoutukseen liittyen. Aspiraatio tarkoittaa nieltävän aineksen kulkeutumista äänihuulitason alapuolelle ja dysfagia nielemisvaikeutta.

Kehitysvammaisten ihmisten aspiraatiota ja dysfagiaa on tutkittu vähän, Suomessa ei laisinkaan. Sauna-aho näkee alan tieteellisen tutkimustyön tarvetta olevan paljon enemmän kuin tutkijoita, onhan aiheesta tehty viime aikoina jopa kansainvälisiä tieteellisiä tutkimuskuulutuksia.

Nyt työn alla olevassa tutkimuksessa tavoitteena on suunnitella dysfagian arviointi- ja kuntoutusmateriaali kehitysvammaisille ihmisille. Sauna-aho on opiskellut useamman vuoden dysfagian kuntoutusmenetelmiä, joita tulee käyttämään materiaaleja luodessaan.

– Opiskelu on osoittanut minulle, miten paljon voimme tehdä dysfagian suhteen vielä silloinkin, kun kaikki tunnetut ja tarpeelliseksi koetut keinot ovat jo käytössä. Käsitykseni tutkimuksen tarpeesta on myös vahvistunut entisestään, kun olen ymmärtänyt paremmin, miten tärkeän aiheen parissa teen sekä tutkimustyötä tohtorikoulutettavana että kliinistä työtä puheterapeuttina, Sauna-aho toteaa.

Sauna-aho pyrkii tutkimuksellaan selvittämään, pystytäänkö aspiraatio havaitsemaan pelkän kliinisen tutkimuksen perusteella. Tällöin röntgentutkimukselta vältyttäisiin. Myös dysfagian kuntoutuskokeilu on tärkeää, sillä näyttöä kuntoutuksen vaikuttavuudesta terveyteen ja elämänlaatuun on olemassa.

– Tutkimuksen tärkeyttä korostaa vielä se, että hengitystiesairaudet, joita dysfagia ja aspiraatio voivat herkästi aiheuttaa, ovat yksi suurimmista kehitysvammaisten ihmisten kuolleisuutta aiheuttavista tekijöistä, Sauna-aho kertoo.

Jo tehty kattava kirjallisuuskatsaus painottaa tutkimuksen merkitystä ja Minttu Sauna-aholla on selkeä käsitys siitä, miten tutkimus tullaan toteuttamaan.

– Tutkittaville henkilöille tehdään tutkimusta varten suunniteltu dysfagian kliininen arvio mahdollisen aspiraation havaitsemiseksi. Tämän jälkeen he käyvät nielemistoimintojen läpivalaisussa, jolla varmistetaan, tapahtuuko aspiraatiota. Kaikki tutkittavat, joilla todetaan dysfagia, ohjataan kuntoutusinterventioon. Tässä vaiheessa heille toteutetaan kuuden kuukauden mittainen nielemistoimintojen kuntoutusjakso, jonka jälkeen arvioidaan kuntoutuksen vaikuttavuutta, Sauna-aho selventää.

Aikataulullisesti Minttu Sauna-ahon tavoitteena on väitellä tutkimuksestaan vuonna 2022.

Aivosäätiö myönsi Minttu Sauna-Ahon tutkimukselle apurahan vuonna 2017 Rinnekodin kehitysvammatutkimusrahastosta. Rahastosta myönnetään vuosittain apurahoja kehitysvammaisuuteen liittyvän tutkimuksen edistämiseen. Lue lisää https://www.aivosaatio.fi/apurahat/myonnetyt-apurahat/


Rinnekoti lahjoittaa 150 000 € Aivosäätiön Kehitysvammatutkimuksen alarahastoon, josta Aivosäätiö jakaa apurahoja kehitysvammaisuuteen liittyvän tutkimukseen.

Lahjoituksen myötä haluamme panostaa tähän tärkeään tutkimusalueeseen ja samalla kannustaa myös muitakin tahoja tukemaan tutkimustyötä, sanoo Rinnekodin toimitusjohtaja Anu Kallio. Rinnekoti on Aivosäätiön perustajajäsen. Aivosäätiö on yleishyödyllinen säätiö, joka myöntää apurahoja tutkimukseen useista eri rahastoista vuosittain.

Tue tutkimusta ja tee lahjoitus www.aivosaatio.fi/lahjoita
Lahjoitus kehitysvammatutkimukseen, viitenumero 4035

Takaisin