Vuorovaikutuksen laadukkuus testivälineiden soveltamista olennaisempaa aistimonivammaisten henkilöiden kognition arvioinnissa.

Rinnekodin psykologi Emmi Tuomi on tutkinut aistimonivammaisten henkilöiden kognition arviointia vuorovaikutuksessa. Tutkimuksessa arvioidaan, miten psykologisia tutkimusmenetelmiä voidaan muokata kehitysvamman aste, aistivammat tai motoriset vaikeudet huomioiden, sekä millä tavoin kognitiiviset taidot tulevat esiin vuorovaikutuksessa. – Tuloksista nousi esiin yllättäviäkin asioita, esimerkiksi vuorovaikutuksen sekä yksilöllisten mielenkiinnonkohteiden ja motivaation merkityksestä psykologisessa tutkimuksessa. Tuntoaistiin, keholliseen tutkimiseen ja kosketukseen perustuvan vuorovaikutuksen rooli on arvioinnissa erittäin … Read More

Saadun apurahan turvin pystyin työskentelemään keskeytyksettä tutkijana Itä-Suomen yliopistossa.

Osoitimme suomalaisessa otsalohkodementia-aineistossa, että syöpäsairauksia ilmenee selvästi vähemmän otsalohkodementiaa sairastavilla potilailla. Ero oli huomattava ja tilastollisesti merkittävä sekä terveisiin verrokkeihin että Alzheimerin tautia sairastaviin verrattuna. Tämä voi liittyä immunologisen säätelyn häiriöön otsalohkodementiaa sairastavilla. Tulos on merkittävä uusi löydös. Toisessa työssä havaitsimme, että rakkulaiseen pemfigoidiin liittyvä BP180 autovasta-ainepitoisuus oli koholla merkittävällä osalla otsalohkodementiaa sairastavista potilaista, jotka kantavat C9orf72 -toistojaksomutaatiota. Kolmannessa työssä … Read More

Älyvaatteilla käsiksi vauvojen aivotoimintaan

Imeväisen aivorytmit -tutkimushankkeessa kehitetään muun muassa vastasyntyneen aivosähkökäyrän mittaushattua. Suomessa lasten aivotutkimuksessa ollaan monella saralla edelläkävijöitä, mutta kehittyvistä aivoista tiedetään vielä hämmentävän vähän. Sampsa Vanhatalon vetämä tutkimusklusteri koostuu eri alojen parhaista osaajista – mukana on niin insinöörejä kuin lastenneurologeja. – Kehittyvät aivot ovat pohja ihmisen elinikäiselle aivoterveydelle. Tiedämme kuitenkin vielä hämmästyttävän vähän aivojen toiminnasta. Erityisesti kehittyvien aivojen tutkimusta pitäisi lisätä, … Read More

Äidin raskaudenaikainen stressi

  Äidin raskaudenaikaisen stressin yhteys lapsen stressinsäätelyjärjestelmän kehitykseen Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksen tarkoituksena on selvittää ympäristön ja perimän vaikutuksia lapsen kehitykseen. Tutkimus keskittyy erityisesti aivojen kehitykseen. Yksi mielenkiinnon kohteista on selvittää äitien raskausaikana kokeman stressin vaikutuksia lapsen stressinsäätelyjärjestelmän eli hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori-akselin (HPA-akseli) kehitykseen ja toimintaan. Kun HPA-akseli aktivoituu stressaavaksi koetun tilanteen yhteydessä, se erittää verenkiertoon kortisolihormonia. Kortisoli auttaa kehoa ja mieltä jaksamaan … Read More

Soittavat aivot, laulavat aivot, oppivat aivot

Musiikilla luovuus kasvuun Taide kohtasi tieteen -yleisöseminaarissa 29.8.2018. Yhteistyössä Urkuyö ja Aaria -festivaali ja Suomen Aivosäätiö Mari Tervaniemi, tutkimusjohtaja, CIRERO Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto Illan ensimmäisenä puhujana kuultiin Mari Tervaniemeä, kansainvälisesti tunnettua kognitiivisen neurotieteen asiantuntijaa. Tervaniemi on väitellyt psykologian tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1997 ja hänellä on dosentuurit musiikkipsykologiassa (JY) ja käyttäytymisneurotieteissä (HY). Tällä hetkellä hän työskentelee tutkimusjohtajana … Read More

Lapsi ja musiikki

Musiikilla luovuus kasvuun Taide kohtaa tieteen -yleisöseminaari 29.8.2018 Sellosali Yhteistyössä Urkuyö ja Aaria -festivaali ja Suomen Aivosäätiö Jari Sinkkonen, LT, lastenpsykiatrian dosentti, diplomihuilisti EVP, Turun yliopisto Lastenpsykiatrian dosentti, lasten- ja nuorisopsykoterapeutti ja diplomihuilisti Jari Sinkkosen eloisa esitys tutustutti seminaariyleisön lasten kokemaan musiikin maailmaan. Sinkkonen on aktiivinen osallistuja kasvatusta, lastensuojelua ja lasten kehitystä koskevassa keskustelussa. Hänen puheenvuorossaan saimme kuulla myös hänen … Read More

Ympäristö muokkaa lapsen aivoja

Aivot kehittyvät lapsuudessa hurjaa vauhtia, ja ympäristöllä on suuri vaikutus siihen, millaisia hermoverkkoja lapsen aivoissa aktivoituu ja mitkä jäävät syntymättä. Mielenterveyshäiriötä voidaan ehkäistä jo lapsuudessa. Lasten aivoissa on ylen määrin optioita erilaisten hermoverkostojen syntymiselle. Osa näistä verkostoista ei koskaan aktivoida tai ne kuihtuvat pois ilman vahvistumista. Tätä hermoverkkojen syntymistä ja syntymättä jäämistä tapahtuu varhaislapsuudessa kaikista eniten. Siksi aivojen varhaiseen kehitykseen … Read More

Aivot arvostavat kohtuutta – alkoholin käyttö on taitolaji

Nuoret kokeilevat alkoholia ensi kerran useimmiten yläasteella. Vaikka kokeilut kuuluvat murrosikään, vanhempien ei pidä suhtautua niihin kaverillisesti. Alkoholia nuorelle ei saisi ostaa koskaan. Alkoholin käyttö on taitolaji. Viina on viisasten juoma. Humalaan viisas ei juo. Kuinka suomalaiset juovat? Humalajuominen on edelleen yleistä. Yläasteikäisista joka kuudes, lukiolaisista joka neljäs ja ammattikoululaisista noin joka kolmas juo vahvaan humalaan vähintään kerran kuussa. Toisaalta … Read More

Lapsen kehittyvät aivot ovat addiktiolle herkemmät kuin aikuisen

Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan vanhemmat tuijottavat liikaa lasten peliaikoja sen sijaan, että miettisivät, missä lapsen ajatukset ovat. Lapsen aivot ovat addiktiolle herkemmät kuin aikuisen. Ruutuaikojen tuijottaminen on turhaa – tärkeämpää on tuntea lapsensa. ­­ Pelaaminen on jatkuva stressitila lapselle, sillä kaikki aistit ovat jatkuvasti valppaina. Digitaalisuus ja jatkuva kännykän läsnäolo kuormittavat lasta. Nyt lapsuuttaan elävät sukupolvet kasvavat ympäristössä, jollaista ei … Read More

Kohtuullinen pelaaminen on hyväksi aivoille

Kohtuullinen pelaaminen on hyväksi aivoille. Monisuorittamisella sen sijaan on yhteys huonompaan keskittymiskykyyn, toteaa maaliskuussa tohtoriksi väittelevä tutkija Mona Moisala. Tutkija Mona Moisala on mukana Mind the Gap -tutkimusprojektissa, jossa on selvitetty teknologian käytön vaikutusta aivotoimintaan. Hän väittelee aiheesta 31. maaliskuuta. Tutkimuksessa on keskitytty erityisesti kahteen ilmiöön: monisuorittamiseen ja sen vaikutukseen keskittymiskykyyn sekä pelaamiseen ja sen vaikutukseen muistin toimintaan. Tutkittavina oli … Read More

Aivosairauksia voitaisiin ehkäistä panostamalla varhaisiän tutkimukseen

Aivosairauksien tutkimuksen ja hoidon pääpaino on päälaellaan – monia aivosairauksia voitaisiin ehkäistä panostamalla varhaisiän tutkimukseen Akatemiaprofessori, neurobiologi Kai Kailan mukaan aivosairauksien määrää voitaisiin merkittävästi vähentää, jos tutkimuksen painopistettä siirrettäisiin syntymään ja varhaislapsuuteen. Julkiset rahoitusmekanismit perustutkimuksessa ja sairaaloissa eivät kuitenkaan tue tätä ajatusta, eikä lääketehtaillakaan ole tähän intressiä, Kaila sanoo. ­–Merkittävin epäkohta psykiatristen ja neurologisten sairauksien tutkimuksen ja erityisesti hoidon piirissä … Read More

Aivot ovat tärkein elimemme

Aivot säätelevät kaikkea toimintaamme, mutta aivosairauksien tutkimukseen käytettävä rahoitus on alimitoitettua. Neurologi Juhani Juntusen mukaan aivotutkimuksessa kannattaisi panostaa myös musiikin vaikutusten tutkimukseen. Musiikin vaikutuksista aivoihin tiedetään esimerkiksi se, että puhumaan kykenemättömät afaatikot saattavat kuitenkin pystyä laulamaan. Sydän- ja verisuonitaudit ja syövät ovat tavallisten ihmisten keskuudessa jo varsin hyvin tunnettuja sairauksia. Sen sijaan aivosairauksista tiedetään vähemmän, vaikka aivot vaikuttavat elämäämme kaikista … Read More

Soile Isokoski nauttii opettamisesta – oopperalavat jättänyt sopraano esiintyy 22.10. Aivosäätiön hyväntekeväisyyskonsertissa

Sopraano Soile Isokoski jätti oopperalavat kaksi vuotta sitten, mutta viikonloput täyttyvät edelleen konserteista niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Pääasiallisena työnään Isokoski on parin vuoden ajan tehnyt opetustyötä. – Tykkään opettamisesta paljon. Matkapäivät tulivat minulla täyteen, Isokoski kertoo. Hän opettaa täyspäiväisenä opettajana Oulun ammattikorkeakoulussa sekä on vierailevana professorina Sibelius-Akatemiassa. Oulun opiskelijoiden kanssa on ensi vuodeksi, Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi, suunnitteilla kolme oopperaproduktiota, joista … Read More

Pétur Sakari niittää menestystä maailmalla

Maailman menestynein urkutaiteilija Olivier Latry kutsui suomalaisen urkuvirtuoosin Pétur Sakarin esiintymään tammikuussa 2017 Pariisin Notre Damen katedraaliin – paikkaan, jonne kutsun saavat vain harvat ja valitut. Sitä ennen Sakari toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa ja konsertoi yhdessä sopraano Soile Isokallion kanssa Kallion kirkossa 22.10.2016. Pétur Sakarilla on pitänyt viimeisen vuoden ajan kiirettä – hyvää sellaista. 24-vuotiaan urkutaiteilijan ura on lähtenyt entistä kiivaampaan … Read More

Aivosairaudet ovat jo kallein kansantautimme

Aivojen sairauksista on tullut ylivoimaisesti kallein kansantautimme. Niistä koituu jo yli kaksi kertaa suurempi lasku kuin sydän- ja syöpätaudeista yhteensä. Mitä paremmin tutkimus pystyy selvittämään eri aivosairauksien syitä ja mekanismeja, sitä tehokkaampia keinoja se tuo sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Tutkimus tuottaa terveyttä. Siitä on saatu Suomessa vankka näyttö erityisesti sydän- ja verisuonitaudeissa viime vuosikymmeninä. Samaan aikaan aivosairaudet ovat kuitenkin yleistyneet … Read More

Monipuolisia eväitä lasten liikkumiseen

Kuopio tanssii ja soi -tapahtumassa tarjoiltiin taiteen lomassa rautaisannos tietoa liikkuvien lasten ja nuorten ravitsemuksesta, unesta sekä psyykkisten ja motoristen taitojen harjoittamisesta. Liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkasen juontamassa Tiedolla taitoa tulevaisuuteen -seminaarissa esiintyi useita Itä-Suomen yliopiston asiantuntijoita. – Näen festivaalin paitsi taide-esitysten, myös keskustelun foorumina, totesi festivaalin taiteellinen johtaja Jorma Uotinen seminaarin aluksi. Sanaa mieltä oli Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen, … Read More

HUIPULLE! Paneelikeskustelu

Aika: 21.6.2016 klo 11.00-13.00 Paikka: Kuopion tori Avaajat:  Jukka Mönkkönen, rehtori, Itä-Suomen Yliopisto ja Jorma Uotinen, taiteellinen johtaja, Kuopio Tanssii ja Soi Juontaja: Jouko Vuolle, YLE Nuorten urheilijoiden ja tanssijoiden elämästä ja huipulle tavoittelusta ovat keskustelemassa Jouko Vuolteen johdolla Tiedolla taitoa tulevaisuuteen -seminaarin puhujien lisäksi Suomen koripallomaajoukkueen valmentaja Henrik Dettman, tanssija Jarkko Mandelin ja nuorisotutkija Mikko Salasuo. Lisätietoja:  http://www.kuopiodancefestival.fi/fi/seminaarit Vapaa pääsy. Yhteistyössä: Itä-Suomen … Read More

Kiusaamisen vaikutus lapsen kehitykseen

Kiusaamisella tarkoitetaan toiseen kohdistuvaa väkivaltaa. Luonteeltaan kiusaaminen voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista. Tilanteeseen liittyy vallankäyttö ja toisaalta kiusatun vaikeus puolustautua. Viime vuosina myös netissä tapahtuva kiusaaminen on noussut merkittäväksi. Joka kolmas lapsi joutuu koulussa kiusatuksi tai on itse kiusaaja. Kiusaajia ja kiusattuja ovat tavallisemmin pojat kuin tytöt. Kiusaaminen voi myös olla erittäin pitkäaikaista jatkuen jopa koko koulukäyntiajan. Lasten kokema … Read More

Uni on aivojen välttämätön huoltotauko

Uni on aivojen välttämätön huoltotauko Valveilla aivot käyttävät kaiken energiansa jatkuvan informaatiovirran seurantaan ja tekemistemme ohjaamiseen. Jotta se olisi mahdollista, tarvitaan säännöllisin väliajoin unen antama tauko. Sen aivot käyttävät lajitteluun, arkistointiin, tankkaamiseen ja siivoukseen. Aivot eivät nuku. Koska aivojen resurssit eivät riitä valveen aikana kaikkeen, osa toiminnoista on ajatettu tapahtumaan nukkuessamme. Valveilla aivojen hermosoluryhmät keskittyvät kukin omaan erikoistehtäväänsä, kuten aistien … Read More

Lapsen kehittyvät aivot tarvitsevat paljon unta

Kahden ensimmäisen elinvuoden aikana lapsi opettelee ja oppii valtavan määrän asioita ja taitoja. Varhaislapsuus luo myös perustan sille, millaisiksi lapsen aivot rakentuvat. Huima kehitys vaatii paljon unta. Unella on monia tehtäviä. Pienellä lapsella uni on kuitenkin erityisen tärkeää aivojen rakentumiselle sekä oppimiselle. Vastasyntyneen aivot ovat vielä keskeneräiset, mutta erityisen joustavat ja herkät oppimaan. Kahden ensimmäisen elinvuoden aikana aivojen muovautuminen on nopeampaa … Read More

Unettomuuden hoito muuttuu

Unettomuuden hoito muuttuu Pitkien unien sijasta kohti laadukasta unta Alkuyön syvä uni on unen vaiheista tärkein ja iäkkäälle erityisen tärkeä. Unettomuuden hoidossa onkin pyrittävä unen pidentämisen sijasta turvaamaan unen laatu. Pitkittyneessä unettomuudessa pitäisi aina selvittää, mikä unta häiritsee. Unettomuuden uusi Käypä hoito –suositus julkistettiin vuodenvaihteessa. Siinä olennaista on erottaa tilapäinen unettomuus sairaudeksi kehittyneestä unettomuudesta, jossa aivojen uni-valverytmin säätely on häiriintynyt. … Read More

Työ aivojen hyväksi koskettaa meitä kaikkia. Kiitos tuestasi!

Voit tukea aivojen ja aivosairauksien tutkimusta lahjoittamalla haluamasi summan joko säätiön lahjoitustilille FI97 1023 3000 2443 71 tai kirjautua oheisesta linkistä suoraan verkkopankkiin.

Lahjoita