HARJOITUS TEKEE MESTARIN – KESTÄÄKÖ MESTARIN ELIMISTÖ?

HARJOITUS TEKEE MESTARIN – KESTÄÄKÖ MESTARIN ELIMISTÖ?

Martti Vastamäki, professori, käsikirurgian dosentti

Muusikon työ on useampaa muuta työtä raskaampaa. Muusikon työ on fyysisesti ja psyykkisesti haastavaa. Soittaminen on verrattavissa kilpaurheiluun. Muusikoilla harjoittelu kohdistuu urheilijoista poiketen vain joihinkin lihasryhmiin ja muu lihaskunto jää usein vähemmälle huomiolle.

Soittamiseen liittyvät vaivat ovat yleisiä. Suomessa on tuhansia ammattimuusikoita ja kymmeniä tuhansia korkeallekin tasolle yltäviä harrastajamuusikoita, soittajia ja laulajia. Heitä kiusaavat monet soittamiseen tai laulamiseen liittyvät vaivat, jotka kärjistyvät varsinkin orkesterimuusikoilla. Lääketieteellisen tiedon lisääntyessä on muusikkojenkin ammattiin liittyviä vaivoja opittu ymmärtämään ja hoitamaan paremmin. Soittaminen voi vaatia valtavan määrän liikkeitä lyhyessä ajassa. Staattinen, usein epäsymmetrinen soittoasento ja automaation tasolle harjoitetut tarkat sormien liikkeet – jopa 20-30 nuottia sekunnissa – selittävät yläraajavaivojen yleisyyden muusikoilla.

Musiikkilääketiede on soittajien ja laulajien sairauksien ja vammojen tutkimuksen, hoidon ja ennaltaehkäisyn sekä työkyvyn parantamisen edistämiseksi tarkoitettua toimintaa. Musiikkilääketiede on erityistietämystä ja monen lääketieteen erikoisalan yhteistyötä vaativa alue. Suomen Musiikkilääketieteen Yhdistys, SMULY, perustettiin toimestani 4.5.2000 Invalidisäätiön sairaalassa ensimmäisenä Pohjoismaista. Yhdistyksessä on nyt jäseniä noin 300, lääkäreitä, fysioterapeutteja, muita hoitoalan henkilöitä, soitonopettajia ja muusikoita. musiikkilaaketiede.fi

Suomessa on toistaiseksi ainoana maana maailmassa mahdollisuus hankkia musiikkilääke- tieteen erityispätevyys. Musiikkilääketieteen erityispätevyys perustettiin 10.12.2004. Musiikkilääketieteen kohdeväestönä Suomessa ovat 15 000–20 000 päätoimista tai osa-aikaista ammattimuusikkoa ja sadat tuhannet musiikin harrastajat.

Muusikon yleisimpiä ammattiin liittyviä vaivoja ovat niskan, hartioiden ja yläraajojen rasitusperäiset tukielinvaivat, liiallisen soittamisen aiheuttamat neurologiset vaivat, laulajien ääniongelmat ja kuuloon, työskentelyasentoon sekä ergonomiaan liittyvät vaivat sekä muusikon psyykkiseen kuormitukseen liittyvät ongelmat.

Soittamisen luonteeseen kuuluvat nopeasti ja jatkuvasti toistuvat liikkeet ja vaikeat staattiset asennot ylittävät kudosten kestokyvyn ja rasittavat usein soittajaa liikaa. Ikääntyessään muusikot altistuvat samoille kulumasairauksille kuin muu väestö. Yksipuoliset ja toistuvat työliikkeet voivat johtaa pitkäaikaisiin ongelmiin niskan, selän, hartian ja yläraajojen alueella ja alentaa työkykyä. Soittajan vaivat uhkaavat myös nuoria soittajia. He joutuvat uransa alkuvaiheessa ponnistamaan voimansa äärimmilleen selvitäkseen tutkinnoista ja kehittääkseen soittotaitonsa huippuunsa. Oleellinen asia näiden vaivojen ehkäisyssä on liiallisen ja liian pitkään kestävän rasituksen välttäminen. Soittamisen, myös harjoittelun sopiva tauotus esim. 45 minuutin jaksoihin on yleensä suositeltavaa. Oireiden ilmetessä on viisasta hakeutua hoitoon heti alkuvaiheessa, jolloin on useimmiten mahdollista välttää pitkiä sairaslomia.

Linkki MUSIIKIN TERVEYSVAIKUTUKSET – MYYTTEJÄ JA TIETEELLISTÄ NÄYTTÖÄ-seminaarin ohjelmaan

Takaisin