Kiusaaminen on ongelma, joka voidaan ratkaista

Kiusaaminen on ongelma, joka voidaan ratkaista

Kiusaamisella tarkoitetaan toiseen kohdistuvaa väkivaltaa.

Luonteeltaan kiusaaminen voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista. Tilanteeseen liittyy vallankäyttö ja toisaalta kiusatun vaikeus puolustautua. Viime vuosina myös netissä tapahtuva kiusaaminen on noussut merkittäväksi. Joka kolmas lapsi joutuu koulussa kiusatuksi tai on itse kiusaaja. Kiusaajia ja kiusattuja ovat tavallisemmin pojat kuin tytöt. Kiusaaminen voi myös olla erittäin pitkäaikaista jatkuen jopa koko koulukäyntiajan.

Lasten kokema kiusaaminen voi merkittävästi vaikuttaa lapsen kehitykseen ja kokemukseen omasta itsestä ja johtaa huonoon omanarvon ja itsetunnon muodostumiseen. Samanaikaisesti myös kiusaavan lapsen kehitys vaarantuu ja lapsen käsitys ihmisten välisestä kanssakäymisestä vääristyy. Tutkimuksissa onkin todettu kiusaamisongelmin usein liittyvän erilaisia psyykkisiä ongelmia ja häiriöitä.

Kiusaamiskokemusten merkitys psyykkisen hyvinvoinnin kannalta on selvä.

Vähitellen on myös tutkimuksellisesti osoitettu sen pitkäaikaiset vaikutukset. Varhaisessa kouluiässä ilmenevät kiusaamisongelmat lisäävät sekä psyykkisten häiriöiden että rikollisuuden riskiä aikuisuudessa.  Kiusaamista tutkittaessa on todettu, että kaikki paikalla olevat tai kiusaamisesta tietoiset omalla käytöksellään vaikuttavat kiusaamistilanteeseen ja kiusaamisen jatkumiseen. Kiusaamisongelmien tiedostaminen ja kaikkien yhteinen näkemys, että kiusaaminen ei ole sallittua ja hyvät yhteiset toimintamallit siihen puuttumisessa auttavat ongelman ratkaisemisessa. Mutta siihen lapset tarvitsevat avuksi omat vanhempansa ja kaikki ympärillä olevat aikuiset – ja heidän avullaan myös kiusaamistilanteessa paikalla olevat lapset.

Kirsti Kumpulainen, lastenpsykiatrian professori, ylilääkäri
Itä-Suomen yliopisto / KYS, lastenpsykiatrian klinikka
Suomen Aivosäätiön hallituksen jäsen