Kohtuullinen pelaaminen on hyväksi aivoille. Monisuorittamisella sen sijaan on yhteys huonompaan keskittymiskykyyn.

Monisuorittamisella on havaittu yhteys huonompaan keskittymiskykyyn ja pelaamisella puolestaan on havaittu hyviä vaikutuksia muistin toimintaan ja reaktionopeuteen.

– Pelaamista on tutkittu paljon: pelaaminen saattaa olla joidenkin aivojen tietojenkäsittelykykyjen kannalta jopa hyödyllistä. Se on vaativaa aivotreeniä. Mitä enemmän nuoret pelasivat, sitä paremmin he suoriutuivat työmuistitehtävistä, reaktioajat olivat nopeammat ja he pystyivät helpommin vaihtamaan tarkkaavaisuutta näöstä kuuloon ja toisinpäin. Tulee kuitenkin muistaa, että ongelmapelaaminen on kuitenkin asia erikseen.

– Jos pelaaminen menee ongelmapelaamisen puolelle, sillä ei ole enää suotuisia vaikutuksia, vaan kognitio romahtaa. Ongelmapelaaminen vie aikaa muilta aivojen kehitykselle tärkeiltä asioilta, kuten sosiaaliselta vuorovaikutukselta. Kohtuus on siis tässä hyvä käsite.

Monisuorittamisen suhteen tutkijat ovat huomanneet, että monisuorittajilla, eli niillä, jotka tekivät montaa asiaa yhtä aikaa käyttäessään arjen teknologiaa, oli vaikeampi keskittyä pitkäjänteisyyttä vaativiin tehtäviin.

– Avoin kysymys on kuitenkin se, monisuorittavatko he enemmän, joilla on jo lähtökohtaisesti huonompi keskittymiskyky. Aivot ovat joka tapauksessa muovautuvaisia. Se, mitä tehdään ja harjoitetaan, paranee ja se, mitä ei tehdä, heikkenee. Jos pitkäkestoista keskittymiskykyä ei harjoiteta, on hyvin mahdollista, että se heikkenee.

Lisätietoja:
Asiantuntijana aivotutkija Mona Moisala, Helsingin yliopisto
Tutkija Mona Moisala on mukana Mind the Gap -tutkimusprojektissa, jossa on selvitetty teknologian käytön vaikutusta aivotoimintaan.
www.monamoisala.com

Merja Rekola, Aivosäätiö
puh. 0400 933 938
www.aivosaatio.fi