Saadun apurahan turvin pystyin työskentelemään keskeytyksettä tutkijana Itä-Suomen yliopistossa.

Saadun apurahan turvin pystyin työskentelemään keskeytyksettä tutkijana Itä-Suomen yliopistossa.

Osoitimme suomalaisessa otsalohkodementia-aineistossa, että syöpäsairauksia ilmenee selvästi vähemmän otsalohkodementiaa sairastavilla potilailla. Ero oli huomattava ja tilastollisesti merkittävä sekä terveisiin verrokkeihin että Alzheimerin tautia sairastaviin verrattuna. Tämä voi liittyä immunologisen säätelyn häiriöön otsalohkodementiaa sairastavilla. Tulos on merkittävä uusi löydös.

Toisessa työssä havaitsimme, että rakkulaiseen pemfigoidiin liittyvä BP180 autovasta-ainepitoisuus oli koholla merkittävällä osalla otsalohkodementiaa sairastavista potilaista, jotka kantavat C9orf72 -toistojaksomutaatiota. Kolmannessa työssä havaitsimme, että C9orf72 -toistojaksomutaatio voi vaikuttaa immunologisten sairauksien esiintyvyyteen otsalohkodementiaa sairastavilla potilailla.

Nämä löydökset tukevat teoriaa immunologisen säätelyn häiriöstä.

Vielä keskeneräinen on tutkimushanke, jossa analysoimme seerumin ja aivoselkäydinnesteen tulehdusmarkkereiden pitoisuuksia otsalohkodementiaa sairastavilla potilailla (sekä C9orf72 -toistojaksomutaation kantajilla että mutaatiota kantamattomilla potilailla). Pitoisuudet määritetään uudella ultraherkällä SIMOA-menetelmällä. Tuloksia verrataan Alzheimerin tautia sairastaviin potilaisiin sekä terveisiin verrokkeihin. Tulokset on tarkoitus raportoida tieteellisessä kirjallisuudessa tämän vuoden aikana.

Toinen keskeneräinen hanke on tutkimus, jossa seerumin rasva-aineenvaihdunnan muutoksia otsalohkodementiaa sairastavilla potilailla (erotellen C9orf72 -toistojaksomutaation kantajat ja mutaatiota kantamattomat potilaat). Tulokset ovat valmiit ja artikkeli on käsikirjoitusvaiheessa. Kyseessä on uusi tutkimuslinjan avaus.

Lisäksi käynnissä on projekti, jossa tutkimme geneettisten tutkimusten eettisyyttä otsalohkodementiaa sairastavilla potilailla.

Näiden töiden ohella kirjoitimme suomenkielisen pääkirjoituksen ja katsausartikkelin otsalohkodementian diagnostiikasta ja hoidosta Suomen Lääkärilehteen. Näin tuoreinta tutkimustietoa saadaan välitettyä potilaita hoitaville suomalaisille terveydenhuoltoalan ammattilaisille.

Tutkimustulosten perusteella otsalohkodementian diagnostiikkaa on mahdollisuus tulevaisuudessa tarkentaa. Mikäli tuloksemme ovat toistettavissa muissa tutkimuksissa, voidaan nykyisiä tuloksia käyttää osana tarkentuvaa diagnostiikkaa tulevaisuudessa. Lisäksi tulokset ovat tuoneet lisää tietoa otsalohkodementian patogeneesistä, mikä on tarpeen esimerkiksi taudin etenemiseen vaikuttavia lääkehoitoja kehitettäessä.

Tutkimus jatkuu keskeytyksettä.

Aivojen aineenvaihduntaa kuvaava FDG-PET -kuva otsalohkodementiaa sairastavan potilaan aivoista. Aivojen etuosiin painottuen todetaan heikentynyt aineenvaihdunta merkkinä taudista.

 

Takaisin