Ympäristö muokkaa lapsen aivoja

Ympäristö muokkaa lapsen aivoja

Aivot kehittyvät lapsuudessa hurjaa vauhtia, ja ympäristöllä on suuri vaikutus siihen, millaisia hermoverkkoja lapsen aivoissa aktivoituu ja mitkä jäävät syntymättä. Mielenterveyshäiriötä voidaan ehkäistä jo lapsuudessa.

Lasten aivoissa on ylen määrin optioita erilaisten hermoverkostojen syntymiselle. Osa näistä verkostoista ei koskaan aktivoida tai ne kuihtuvat pois ilman vahvistumista. Tätä hermoverkkojen syntymistä ja syntymättä jäämistä tapahtuu varhaislapsuudessa kaikista eniten.

Siksi aivojen varhaiseen kehitykseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

– Joissain häiriöissä, kuten kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä, geeneillä on iso vaikutus. Mutta kaikissa häiriössä taustalla on jonkinlainen geenien ja ympäristön yhdistelmävaikutus.

Toisin sanoen, myös ympäristö, jossa lapsi kasvaa ja kehittyy, vaikuttaa paljon siihen, miten hänen aivonsa kehittyvät ja millaisia verkostoja niissä syntyy tai jää syntymättä. Verkostot syntyvät toistuvien kokemusten ja oppimisen kautta. Positiivisessa ympäristössä hyvät verkostot aktivoituvat ja vahvistuvat, kun taas negatiivisessa ympäristössä ne jäävät syntymättä ja tilalle voi tulla huonoja verkostoja.

Esimerkiksi pitkäkestoinen, voimakas stressi ja kortisolihormonin erittyminen vaikuttavat lapsen aivojen kehitykseen.

– Kortisolihormoni vaikuttaa aivojen toimintaan niin, että tietyt aivoalueet eivät kehity normaalisti, lastenpsykiatrian professori Eeva Aronen sanoo.

Stressiä aiheuttavat lapsuusiän kielteiset kokemukset, kuten pelottavat ja uhkaavat tilanteet, joissa lapsi tulee kaltoin kohdelluksi, mutta myös esimerkiksi liian tiukka elämänrytmi voi aiheuttaa stressiä.

Suurin osa aikuisten häiriöistä johtaa lapsuuteen

Arvioiden mukaan jopa 10–15 prosentilla lapsista ja nuorista on joku vakavalla tavalla toimintakykyä huonontava psyykkinen ongelma tai häiriö.

Se on aika paljon, noin 150 000 lasta Suomessa. Luku ei poikkea kansainvälisellä tasolla, mutta viimeaikaisten tutkimusten mukaan suomalaiset vanhemmat raportoivat käytöspulmista enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Myös hakeutuminen lasten psykiatriseen hoitoon on lisääntynyt koko maassa.

– Toisaalta, meillä ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, ovatko ongelmat lisääntyneet, Aronen sanoo.

– Mutta voidaan pohtia, ovatko esimerkiksi koulun uudet opettamistavat liian vaativia niille lapsille, joilla ei ole niin paljon oman ohjauksen keinoja olemassa. Strukturoimattomuus voi olla aika iso haaste niille, jotka tarvitsisivat enemmän ohjausta.

Lasten hyvinvointiin ja aivojen kehitykseen kannattaisi panostaa, sillä ne eivät odottele aikuisuutta – suurin osa aikuisiän mielenterveyshäiriöistä alkaa lapsuusiässä. Esimerkiksi lapsuusiän voimakas uhmakkuus voi johtaa aikuisiällä masennukseen.

– Lapsuusiän käytösongelmat ennustavat myös aikuisiän ongelmia, kuten mielenterveysongelmia, päihteidenkäyttöä ja rikollisuutta, Aronen sanoo.

Positiivinen ympäristö on aivoille tärkeä

Aivojen kehitykseen vaikuttaa olennaisilta osin vuorovaikutus lähiympäristön kanssa. Jopa geenien aiheuttaman riskin vaikutus psyykkiseen häiriöön vähenee hyvässä kasvuympäristössä. Positiiviset lapsuusiän kokemukset jäävät muistijälkinä aivoihin – kuten myös negatiiviset kokemukset.

Aivojen kehitystä suojaavat hyvät suhteen sisaruksiin, sukulaisiin, ystäviin ja päivähoitopaikkaan tai kouluun sekä lapselle sopivat, mieleiset harrastukset.

Kaiken keskiössä on kuitenkin hyvä vanhemmuus: läsnäolo, lämpö ja positiivisen kautta oppiminen.

– Hyvä vanhemmuus on myös sitä, että näytetään lapselle positiivista mallia ja käyttäydytään itse hyvin. Myös ilmeet ja eleet vaikuttavat lapseen, Aronen sanoo.

Johdonmukaisuus ja sujuvat arkirutiinit helpottavat lapsen olemista. Lapsi tarvitsee luonnollisesti myös läsnäoloa – kuten kuka tahansa meistä vuorovaikutussuhteissaan.

– Käyttäytymispulmalla lapsi voi hakea huomiota. Ja silloin hän saa sitä, Aronen muistuttaa.

Aronen kannustaa vanhempia panostamaan päivittäisiin yhteisiin hetkiin lapsen kanssa – siis sellaisiin, joissa lapsi on pääosassa, hänen kanssaan tehdään kivoja asioita ja joissa hän voi kertoa itselleen tärkeistä asioista. Se voi olla se kaikista tärkein vanhemmuustaito.

– Olisi tärkeää, että vanhemmat keskittyisivät edes hetken lapseensa ja kuuntelisivat häntä, Aronen sanoo.

 

 Muista, että

  • lasten mielenterveyden taustalla ovat terveet ja hyvin rakentuvat ja toimivat aivot
  • ympäristöllä on suuri merkitys aivojen kehityksessä
  • lasten mielenterveyttä voi parantaa vähentämällä kehityksen riskitekijöitä ja lisäämällä suojaavia tekijöitä

Lähde: Eeva Aronen

Takaisin