Hermot koetuksella jälkikasvun liimautuessa kännykkään?! Tiukkojen rajoitusten sijaan koululaisen kanssa kannattaa käydä rakentavaa keskustelua, komentamisen sijaan motivoida😊🌻. Lue apulaisprofessori, lastenpsykiatri Linnea Karlssonin vinkit! ⬇⬇⬇

1. Käy rakentavaa keskustelua tiukkojen rajoitusten sijaan

Osoita mielenkiintoa ja tutustu lapsen kiinnostuksen kohteisiin digimaailmassa. Ruutuajan tiukan rajoittamisen ja digilaitteiden paheksumisen sijaan pyri ymmärtävään dialogiin.

2. Jos rajoitat, tarjoa tilalle muuta

Jos lapsesi käyttää mielestäsi digilaitteita liikaa, ehdota hänelle jotain muuta tekemistä ja ole valmis käyttämään myös omaa aikaasi siihen. Kieltämisen, syyllistämisen ja digiajan minuutintarkan määrittämisen sijaan pyri ratkaisemaan asiat rakentavasti.

3. Jos lapsen on vaikea jättää digilaitteita, pohtikaa yhdessä syitä siihen

Jos lapsen on hyvin hankalaa siirtyä pois laitteilta voi syynä olla esim. yksinäisyys, muut haasteet sosiaalisissa suhteissa tai kiusaaminen. Silloin digimaailmasta elävään todellisuuteen siirtyminen voi tuntua vaikealta. Ota asia puheeksi, mutta muista että lapsi on usein haluton kertomaan stressaavaa asiaa suoraan.

4. Ota puhelin yöksi pois makuuhuoneesta

Unen rakenne ja laatu ovat tutkitusti paremmat, jos puhelin viettää yön muualla kuin sängyn vieressä. Sovi lapsesi kanssa hyvissä ajoin, että puhelimen kanssa ei nukuta (yläasteikäisen kanssa tällaista sopimusta on enää vaikea ottaa käyttöön). Lue lapsellesi iltasatu tai kannusta häntä lukemaan itse, se rauhoittaa aivoja nukkumista kohti.

5. Motivoi enemmän – komenna vähemmän

Yritä houkutella esiin koululaisen oma motivaatio käyttää aikaa muuhunkin kuin digilaitteilla olemiseen. Keskustelkaa esim. siitä mitä etuja urheilemisella on ja pohtikaa yhdessä, olisiko vaikkapa unen laatu parempi, jos puhelinta käyttäisi vähemmän myöhään illalla.

Seuraa tiliämme, jos olet kiinnostunut aivotutkimuksesta, -sairauksista ja -terveydestä. Aivosäätiö edistää lahjoitusvaroin suomalaista aivotutkimusta. Voit tukea työtämme lahjoittamalla sivustomme kautta.

#ruutuaika #digilaitteet …

Haastavissa hetkissä lapsen paras lohduttaja
on yleensä oma äiti tai isä. Tätä tärkeää asiaa ei
kannata ulkoistaa digilaitteille, vaikka kiusaus ratkaista kiperät tilanteet puhelimella tai padilla voi olla suuri.

Tämän hetken varhaisnuoret ovat ensimmäinen
sukupolvi, joka on pienestä pitäen viettänyt paljon aikaa digilaitteiden parissa. Ei vielä tiedetä, onko sillä seurauksia. Se kuitenkin tiedetään, että alle 3-vuotiailla kieltä, kommunikaatiota ja tunteiden säätelyä opettelevilla lapsilla liian suuri digilaitteiden parissa vietetty aika heikentää vuorovaikutustaitojen kehittymistä.

”Oppiakseen vuorovaikutus- ja tunnesäätelytaitoja lapsi tarvitsee jatkuvaa elävää kanssakäymistä vanhempansa kanssa, myös ja erityisesti hankalina hetkinä", korostaa apulaisprofessori Linnea Karlsson.

Lue lisää verkkosivuiltamme, linkki biossa.

#ruutuaika #lastenpsykiatria @marjahintikka …

Muista arvokas tylsyys😊!

• Aivot tarvitsevat unen lisäksi lepoa myös hereillä ollessa. Silloin ne prosessoivat kokemuksia ja opittuja asioita sekä muodostavat yhteyksiä asioiden välille. Lepo aivoille voi tarkoittaa esim. arkista puuhastelua, joka ei vaadi paljoa keskittymistä, vaan ajatukset saavat virrata vapaasti.

• Vielä 70 vuotta sitten päivässä saattoi olla tunnin verran aikaa, jolloin aivot ottivat intensiivisesti vastaan informaatiota, kun esimerkiksi luettiin sanomalehteä. Nykyään asetelma on päinvastainen. Jatkuva tiedon tulva estää aivojen tyhjäkäynnin, joka olisi tärkeää kaiken aivojen vastaanottaman tiedon prosessoinnin takia. Siksi kannattaa arvostaa myös tylsiä hetkiä.

• Uita siis kättä vedessä laiturin nokassa, seuraile lintujen puuhia tai anna ajatusten lentää puutarhatöiden lomassa. Aivosi kiittävät – ja on kesä🌸🌞🌻!

#aivoterveys #lepo #kesä …