Aivoterveys

Sisällysluettelo

    Mitä on aivoterveys?

    Aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia. Aivot on elin siinä missä muutkin ja aivoja pitäisi hoitaa kuten muutakin terveyttä: nukkua, syödä ja liikkua sopivasti sekä välttää päihteitä

    Aivot myös huomauttavat huonosta kohtelusta hyvin nopeasti. Esimerkiksi heikosti nukutun yön vaikutukset tuntuvat jo seuraavana päivänä. 

    Kaikkein olennaisinta on kuitenkin se, miten aivoja kohtelee pitkällä tähtäimellä. Siihen vaikuttavat yleiset elämäntapavalinnat ja suhtautuminen uusien asioiden opetteluun. Uuden oppiminen tekee aivoille hyvää ja siihen kannattaa suhtautua myönteisesti. Vain aivoja haastamalla ne vetreytyvät omaksumaan uusia asioita läpi elämän.

    Mitä aivoterveyden tutkimus on?

    Aivoterveyden tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä mitä asioita kannattaa tehdä ja mitä välttää, jotta aivot säilyisivät hyvässä kunnossa mahdollisimman pitkään. Suomessa aivoterveyttä tutkitaan kaikissa yliopistoissa ja joissain ammattikorkeakouluissa. 

    Aivoterveyden tutkimuksessa keskityttiin aluksi havainnoimaan työelämää yksittäisiä työtehtäviä ja niiden kuormittavuutta tarkastelemalla. Sen jälkeen kohteeksi tulivat kokonaiset työpäivät taukoineen ja muine tekijöineen. 

    Nykyään aivotutkimusta tehdään luonnollisissa ympäristöissä kuten kouluissa, asianajotoimistoissa ja lääkäreiden vastaanotoilla. Tavoitteena on tutkia miten ihmisen koko elämä – työssäkäynti, nukkuminen ja vapaa-aika – vaikuttaa aivojemme kuormitukseen ja siitä palautumiseen. 

    Toinen merkittävä uusi kiinnostuksen alue on vuorovaikutustutkimus. Siinä selvitetään mitä osallistujien aivoissa tapahtuu keskustelutilanteessa, miten ihminen reagoi ilmeillään tilanteen etenemiseen ja miten esimerkiksi osoittaa tukea toiselle. Taustalla on ihmisten erilaisuuden hyödyntäminen. Mitä tapahtuu, kun ihmiset kohtaavat toisensa? Miten erilaisuutta hallitaan ja siedetään perheissä, työpaikoilla ja kaupoissa? Miten erilaisuus muuttuu eduksi? Ryhmän tutkiminen kertoo meille paljon yhden ihmisen aivoja enemmän. 

    Lähteet

    Asiantuntija

    Professori Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto