Aivot ja hermosto

Sisällysluettelo

    Miksi aivoja ja hermostoa tutkitaan?

    Ihminen on yhtä kuin aivonsa. Ajatukset, unelmat, tunteet, kokemukset ja muistot varastoituvat aivoihin. 

    Aivot alkavat kehittyä jo raskauden varhaisessa vaiheessa, ja raskausaika ja lapsuus määrittävät paljon sitä, miten aivomme voivat aikuisena. Ymmärtääksemme aivojen sairauksia, on tärkeää ymmärtää, miten terveet aivot kehittyvät, toimivat ja vanhenevat. 

    Joka kolmas suomalainen 45 vuotta täyttänyt mies ja puolet naisista sairastuu jäljellä olevan elämänsä aikana vakavaan aivosairauteen. Välillisesti sairaus koskettaa vielä useampia – perheenjäseniä, ystäviä ja työtovereita. Aivosairaudet ovat kalleimmat kansantautimme. Niiden aiheuttama hintalappu suomalaisille on vuosittain jopa 11 miljardia euroa ja lasku yhteiskunnalle 4 kertaa suurempi lasku kuin sydän- ja syöpätaudeista yhteensä. * 

    Aivojen toimintaa ja aivosairauksiin johtavia prosesseja tunnetaan edelleen hyvin vähän. Aivoja ei voi vaihtaa, varaosia ei ole tarjolla, eikä useimpiin aivosairauksiin ole vielä olemassa parantavia hoitoja. Aivosairauksia ennaltaehkäisevät keinot ja parantavat hoidot voidaan löytää vain tieteellisellä aivoihin ja hermostoon kohdistuvalla tutkimuksella. 

    Aivotutkimus tuo tärkeää uutta tietoa myös aivojen perustoiminnoista, kuten tiedonkäsittelystä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lasten kasvatuksessa ja koulutuksessa: muun muassa erilaisten oppimismenetelmien yksilöllinen tunnistaminen on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. 

    Aivotutkimuksen avulla voidaan myös yhä paremmin ymmärtää mistä erilaiset tunnereaktiot syntyvät ja miten ne vaikuttavat ihmisten sosiaalisiin suhteisiin ja niissä kehittyviin ristiriitoihin. Tätä tietoa voidaan käyttää esimerkiksi analysoitaessa ihmisten käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa ja suhtautumista disinformaatioon ja ääriliikkeisiin.  

    *Luvut ovat arvioita, sillä tarkkoja tietoja kustannuksista ei ole.

    Lue kysymyksiä ja vastauksia aivotutkimuksesta

    Lähteet

    Asiantuntija

    Neuroimmunologian professori Pentti Tienari, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Helsingin yliopisto.

    Tutustu aiheeseen enemmän

    Tilaa uutiskirjeemme

    Uutiskirjeemme ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa.
    Se sisältää uutisia aivotutkimuksesta, tutkijoista ja apurahoista
    sekä tapahtumista ja muusta toiminnastamme.