Alzheimerin tauti näkyy jo varhain aivokudoksessa

Alzheimerin tauti näkyy jo varhain aivokudoksessa. Professori Ville Leinonen hoitaa ja tutkii idiopaattista normaalipaineista hydrokefaliaa (NPH) sairastavia potilaita Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Hänen tutkimusryhmänsä analysoi potilaiden aivokudoksesta sunttihoidon yhteydessä otettavia näytteitä, tavoitteena parantaa hydrokefaliapotilaiden hoitoa ja ennustetta. Leinosen tutkimus auttaa tulevaisuudessa myös tunnistamaan aiempaa paremmin henkilöt, joilla on suuri riski sairastua Alzheimerin tautiin.

Kun korkean riskin henkilöt löydetään mahdollisimman varhain, voidaan lääkehoitokin aloittaa aikaisemmin ja tehokkaammin. Leinosen ryhmä yhteistyökumppaneineen on myös havainnut yhteyden aivoja puhdistavien mikroglia-tulehdussolujen toiminnan häiriöiden ja Alzheimerin tautiin liittyvän proteiinin sakkautumisen välillä.

Lahjoita muistisairauksien tutkimukseen

Lahjoita


Neurokirurgian professori, ylilääkäri Ville Leinonen Itä-Suomen yliopistosta ja Kuopion yliopistollisesta sairaalasta tutkii idiopaattista eli ilman tunnettua syytä ilmaantuvaa normaalipaineista hydrokefaliaa (NPH). Se on tavallisimmin eläkeiässä ilmaantuva aivo-selkäydinnesteen kierron häiriö, joka johtaa usein dementiaan. Sairauden aiheuttajaa ei vielä tunneta tarkkaan. Tiedetään kuitenkin, että se voi olla perinnöllinen: potilaista viidesosalla on samaan tautiin sairastuneita sukulaisia. Tauti ei ole kaikilla samanlainen ja perinnöllisyyden lisäksi monet muut tekijät, kuten aivovamma, aivoverenvuoto tai aivojen värekarvatoiminnon häiriö, voivat vaikuttaa puhkeamiseen.

Normaalipainen hydrokefalia oireilee kävely- ja muistivaikeuksina sekä virtsankarkailuna. Osalla NPH-potilaista sairauden aiheuttamia oireita voidaan helpottaa asentamalla päästä vatsaonteloon likvorisuntti eli ohivirtausletku. Hoito auttaa parhaiten kävelyvaikeuksiin, mutta parhaimmillaan myös muihin oireisiin. -Sunttiletku toimii salaojaputken tavoin ja johtaa ylimääräisen nesteen aivoista kiertoon, Ville Leinonen kuvailee.

Jos potilaan muistiongelmat pahenevat sunttihoidosta huolimatta, on syynä hydrokefalian sijaan todennäköisesti jokin muu muistia heikentävä sairaus, kuten Alzheimerin tauti tai verisuoniperäinen muistisairaus. Noin puolella normaalipaineista hydrokefaliaa sairastavista potilaista havaitaan aivoissa Alzheimerin taudin riskiä lisääviä muutoksia, ja tauti puhkeaa lopulta noin puolelle heistä.

Varhainen diagnoosi avainasemassa Alzheimerin taudin hoidossa  

Ville Leinonen tutkii sunttiletkun asennuspaikasta otettavia aivokudosnäytteitä hydrokefaliapotilaille tehtävien ohivirtaushoitojen yhteydessä. Hänen tavoitteenaan on kehittää uusia keinoja hydrokefalian ennaltaehkäisyyn ja hoitoon sekä löytää uusia Alzheimerin tautia ennakoivia biomarkkereita. Biomarkkerit ovat erilaisia tekijöitä – esimerkiksi molekyyleja, soluja, proteiineja tai hormoneja – jotka kertovat potilaan terveydessä tapahtuneista muutoksista.

Tietyt aivokuoren biomarkkerit ennustavat Alzheimerin taudin kehittymistä ja helpottavat korkean riskin potilaiden löytämistä nykyistä aiemmin. Varhainen diagnoosi on avainasemassa taudin hoidossa, sillä potilaat, jotka saavat diagnoosin riittävän aikaisin hyötyvät lääkkeistä eniten.

-Hydrokefaliapotilaat ovat Alzheimer-tutkimuksen kannalta erittäin tärkeitä. Heidän aivokudoksistaan otetut näytteet ovat todellinen Rosettan kivi ja avoin ikkuna, joiden avulla voimme löytää paljon isompaan potilasjoukkoon sovellettavissa olevia biomarkkereita. Näiden tutkimusten avulla voidaan toivottavasti myös jonain päivänä kokonaan estää muistisairauden kehittyminen hydrokefaliapotilaille, Leinonen kertoo.

Mikrogliasoluilla keskeinen rooli Alzheimerin taudissa  

On todennäköistä, että moni eri tekijä vaikuttaa Alzheimerin taudin syntyyn ja etenemiseen. Sairauden perimmäistä syytä ei tunneta, mutta tiedetään että aivoihin muun muassa kertyy silloin amyloidi- ja tauproteiineja. Viime vuosina on saatu yhä enemmän viitteitä siitä, että myös aivojen mikroglia-tulehdussolut liittyvät keskeisesti sairauden kehittymiseen. Mikrogliasolut puhdistavat ja puolustavat aivoja, mutta joskus ne toimivat yliaktiivisesti ja silloin syntyy ongelmia. Kun Alzheimeriin tautiin liittyvä proteiinien kertyminen aivoihin on alkanut, näkyy aivoissa myös selvää mikrogliasolujen toiminnan vilkastumista. Myöhemmin se tasaantuu, mutta voimistuu jälleen taudin edettyä pidemmälle.

Tutkijat pohtivat tapahtumien järjestystä: kumpi tulee ensin, mikrogliasolujen yliaktiivisuus vai proteiinien sakkautuminen. Nykyään osa tutkijoista arvelee, että mikrogliasolut voisivat olla jopa taudin laukaiseva tekijä, eivät vain osa prosessia. Siksi mikrogliasolut saattavat tarjota avaimen muistisairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn, ja ne ovat nousseet keskeiseen rooliin myös uusien lääkkeiden kehittämisessä.

Myös Ville Leinosen tutkimusryhmä yhteistyökumppaneineen on havainnut, että tietty mikroglia-alalaji liittyy jossain määrin proteiinien kertymiseen.


”Hydrokefaliapotilaat ovat Alzheimer-tutkimuksen kannalta erittäin tärkeitä. Heidän aivokudoksistaan otetut näytteet ovat todellinen Rosettan kivi ja avoin ikkuna, joiden avulla voimme löytää paljon isompaan potilasjoukkoon sovellettavissa olevia biomarkkereita.”

 


Haitalliset proteiinit pääsevät valloilleen, jos aivojen pesula ei toimi

Alzheimerin tauti on puhjennut huomattavalle osalla niistä Ville Leinosen tutkimuksen potilaista, joiden aivoissa on näkynyt varhaisia proteiinikertymiä.

– Alzheimerin tauti voitaisiin todennäköisesti ehkäistä, jos amyloidiproteiini saataisiin siivottua pois aivoista ennen varsinaisten tautioireiden alkamista. Mikrogliasolut ovat merkittävä tekijä siksi, että jos niiden ylläpitämä aivojen puhtaanapitolaitos ei toimi oikein, pääsevät haitalliset proteiinit valloilleen. Jos proteiinikuona siivotaan ajoissa pois, ei tauti pysty etenemään.

Aivosäätiön tukema toiminnallisen neurokuvantamisen professori Vesa Kiviniemi tutkii Oulun yliopistossa juuri tätä aivojen pesulaa eli glymfaattista järjestelmää, joka puhdistaa nukkumisen aikana aivot kuona-aineista. Lue aiheesta lisää täältä.

– Huonosti nukuttu yö heikentää aivopesulan toimintaa. Siksi riittävä uni nimenomaan yöllä on todella tärkeää aivoterveyden ja aivosairauksien ennalta ehkäisyn kannalta, Leinonen korostaa.

Kannattaa siirtyä sohvalta pyörän selkään  

Toisin kuin usein luullaan, on Alzheimerin tautia monta eri muotoa geneettisen taustansa perusteella. Tehokas Alzheimerin taudin hoidon edellytys tulevaisuudessa on jokaisen potilaan yksilöllisen tautityypin tunnistaminen ja sen mukainen täsmähoito. Taudin etenemiseen vaikuttavia lääkkeitä kehitetään kuumeisesti, mutta se on osoittautunut hyvin haastavaksi. Ville Leinosen ja muiden tutkijoiden eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tekemä perustutkimus on avainasemassa uusien lääkkeiden kehittämisen kannalta. Viime aikoina tutkimusrintamalta on saatu lupaavia uutisia, mutta suurta hoidollista läpimurtoa joudutaan todennäköisesti vielä odottamaan.

-On kuitenkin vain ajan kysymys, milloin löytyy lääke, jonka hyöty-haittasuhde on riittävästi hyödyn puolella. Potilaita, joilla jo on Alzheimerin tauti eivät kehitteillä olevan uudet hoidot valitettavasti ehdi auttaa, mutta ne auttavat seuraavaa sukupolvea.

Jokaisen ihmisen yksilöllinen riskigeeniyhdistelmä ratkaisee riskin sairastua Alzheimerin tautiin. Lisäksi elintavoilla on suuri merkitys.

-Jopa tämän hetken keski-ikäiset saattavat ehtiä hyötyä lähitulevaisuuden hoidoista, mutta odotellessa kannattaa elintavat laittaa kuntoon: vaihtaa ruokavalion kovat rasvat pehmeiksi, siirtyä sohvalta kuntopyörän selkään ja jättää viina ja tupakka pois. Myös päävammat lisäävät muistisairauden riskiä, joten kypärä päähän pyöräillessä, neurokirurgian professori Leinonen muistuttaa.

Asiantuntija

Neurokirurgian professori, ylilääkäri Ville Leinonen, Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala 

Muut lähteet

”Samoissa soluissa ratkaisu ja ongelma – mikroglia hoitaa ja sairastuttaa aivoja” (uutinen, Turun yliopisto, 2022)

Lahjoita muistisairauksien tutkimukseen

Lahjoittamalla autat tutkijoita löytämään uusia hoitoja ja lopulta myös parannuskeinot muistisairauksiin. Tutkimus ei etene ilman rahoitusta – siksi lahjoituksesi on äärimmäisen tärkeä.

Lahjoita

Tilaa uutiskirjeemme

Uutiskirjeemme ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa.
Se sisältää uutisia aivotutkimuksesta, tutkijoista ja apurahoista
sekä tapahtumista ja muusta toiminnastamme.