Milloin uusia lääkkeitä Alzheimerin tautiin?

Maailmalla on käynnissä useita kokeellisia lääketutkimuksia, joilla pyritään puuttumaan Alzheimerin taudin kulkuun ja tautimekanismiin. Lääketutkimuksen polku on kuitenkin pitkä: siitä kun vaikuttava molekyyli löydetään kestää vähintään 12-15 vuotta ennen kuin lääke on myynnissä apteekissa. Alzheimerin taudin parantavien lääkkeiden kehittäminen on osoittautunut haastavaksi, ja moni tutkimus on jouduttu lopettamaan testattavan lääkkeen aiheuttamien sivuvaikutusten vuoksi.

Alzheimerin taudissa valkuaisaine beeta-amyloidia sakkautuu aivoissa hermosolujen väliin plakeiksi ja toinen valkuaisaine, tauproteiini, muodostaa kimppuja hermosolun sisään ja tuhoaa sen. Tällöin muisti ja tiedonkäsittely heikentyvät.

Useimmissa lääketutkimuksissa lähtöoletuksena on, että jo lievien tiedonkäsittelyn ja muistamisen vaikeuksien alkaessa ilmetä on aivoihin ehtinyt kertyä runsaasti beeta-amyloidiproteiinia. Tauproteiinia alkaa kasaantua myöhemmin. Tavoitteena on pyrkiä tunnistamaan Alzheimerin tauti mahdollisimman varhain ja kehittää beeta-amyloidin kasaantumiseen vaikuttava lääke. Myös tau-proteiinin vaikutusmekanismiin vaikuttavia lääkeaineita tutkitaan.

Alzheimer-lääkkeitä on hyväksytty Yhdysvalloissa ja uusia on putkessa

Uusia Alzheimer -lääkkeitä on edennyt markkinoille Yhdysvalloissa. Lääkeyhtiö Eli Lillyn kehittämä aivoista beeta-amyloidia puhdistava donanemabi on saanut viime aikoina paljon julkisuutta, ja toukokuussa 2023 yhtiö julkisti sen menestyneen hyvin myös kliinisten testien kolmannessa eli viimeisessä vaiheessa. Lääkeyhtiön aiemmassa tiedotteessa julkaisemat tulokset ovat lupaavia, mutta kattavaa tutkimusjulkaisua ei vielä ole saatavilla ja lääkeaineen riskeistä kaivataan lisää tietoa. Tiedotteessa kerrotaan, että osalla tutkimukseen osallistuneista potilaista ilmeni aivoturvotusta ja mikroverenvuotoja. Pääasiallisesti aivo-oireet olivat kuitenkin lieviä tai keskivaikeita ja osin ohimeneviä.

Heinäkuussa 2023 yhtiö kertoi saaneensa donanemabista hyviä tutkimustuloksia. Uudet tulokset osoittivat lääkkeen hidastavan taudin etenemistä sen varhaisvaiheessa jopa kolmanneksella. Lääkkeen ei kuitenkaan arvella olevan Suomessa vielä pitkään aikaan tavanomaista Alzheimerin taudin hoitoa sen kalliin hinnan ja sivuvaikutusten riskin vuoksi.¹

Biogenin vastaava valmiste adukanumab on saanut jo vuonna 2021 ehdollisen myyntiluvan Yhdysvalloissa, mutta tutkimusnäyttö oli puutteellinen. Biogen veti myyntilupahakemuksensa Euroopassa pois Euroopan lääkeviraston (EMA) arvion vuoksi. Lääkeyhtiö Eisai on puolestaan jättänyt tammikuussa 2023 lecanemab-valmisteen myyntilupahakemuksen Euroopan lääkevirastolle. Näiden kaikkien beeta-amyloidiin vaikuttavien lääkeaineiden tehosta ja haittavaikutuksista kaivataan kuitenkin lisätietoa.

Edellä mainittujen Alzheimer -lääkkeiden lupahakemukset on käsitelty USAssa nopeutetulla menettelyllä. Sen ansiosta lääkkeet voidaan ottaa käyttöön, vaikka niiden testaus on vielä kesken. USA:n ruoka- ja lääkeviraston (Food and Drug Administration, FDA:n) täysin hyväksymät Alzheimer–lääkkeet tulevat sisältymään Yhdysvalloissa Medicare –terveysvakuutuksen piiriin tietyin poikkeuksin.²

Tulehduksen rooli Alzheimerin taudissa kiinnostaa tutkijoita

”Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että Alzheimerin tauti liittyisi ennen kaikkea beeta-amyloidiproteiinin aivoissa aktivoimaan tulehdukseen. Toiset taas arvelevat tulehdusprosessin käynnistävän beeta-amyloidin kertymisen. Meneillään onkin myös aivojen tulehdukseen vaikuttavia lääketutkimuksia. Lisäksi kehitetään erilaisia geeniterapioita, kantasoluhoitoja, kasvutekijöitä ja mitokondrioiden (eli solun hengityskeskuksen) toimintaan vaikuttavia aineita”, kuvailee tutkimuskentän moninaisuutta tutkija Merja Hallikainen Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksiköstä.

”Vaikka suurimmat läpimurrot ovat vielä antaneet odottaa itseään, tuovat kokeelliset lääketutkimukset erittäin tärkeää tietoa Alzheimerin taudin synty- ja etenemismekanismeista. Geeni- ja muu perustutkimus on avainasemassa hoitojen kehittämisen kannalta.”

Tulevaisuudessa muistisairauksien hoidoissa pyritään yhä yksilöllisempiin hoitomuotoihin ja kohdennettuihin lääkkeisiin: lääkkeet ja hoidot voivat muun muassa olla eri muodossa otettavia kuin nykyiset. Kehitteillä on perinteisten päivittäin otettavien tablettien lisäksi esimerkiksi harvemmin annosteltavia rokote-, geeni- säde- ja sähköhoitoja.

Aivopesurilla kuona-aineet pois ja Alzheimer-lääkkeet paremmin perille

”Uusi mielenkiintoinen kohde muistisairauksien lääkkeettömässä hoidossa on veri-aivoesteen avaaminen kohdennetusti ultraäänen avulla”, Merja Hallikainen kertoo.

Toiminnallisen neurokuvantamisen professori Vesa Kiviniemi tutkii Oulun yliopistossa työryhmänsä kanssa aivojen pulsaatioiden ohjaamaa glymfaattista järjestelmää, Aivosäätiö on rahoittanut tutkimusta monen vuoden ajan. Aivot puhdistuvat luontaisesti unen aikana glymfaattisen järjestelmän nestekierron avulla. Jos sitä ylläpitävässä aivovaltimoiden sykinnässä – pulsaatiossa – on häiriöitä, ei puhdistuminen toimi oikein.

Mikäli aivot eivät puhdistu kunnolla arvellaan muistisairauden riskin kasvavan. Puhdistusjärjestelmän häiriöitä on vaikea hoitaa lääkityksellä, sillä aivot pyrkivät suojaamaan itseään elimistön muulta nestekierrolta: vesiliukoiset lääkkeet eivät pääse tehokkaasti perille, koska aivojen verisuonissa olevat veri-aivoesteet pyrkivät pitämään ne ulkopuolella.

Vesa Kiviniemi ryhmineen on hankkinut aivojen pesua tehostavaa FUS-ultraäänilaitteen eli ”aivopesurin”, joka avaa mekaanisesti veri-aivoesteen muutamaksi tunniksi. Ultraääntä käyttävän laitteen avulla lääkehoito saataisiin paremmin toimitettua aivojen ongelma-alueille ja samalla voitaisiin poistaa aivoihin kertyneitä kuona-aineita. Laite on tulossa näillä näkymin kliiniseen tutkimuskäyttöön vuonna 2024.

Alzheimerin taudin hoito lääkkeillä pitäisi aloittaa mahdollisimman varhain

Nykyisin käytössä olevat Alzheimer-hoidot lievittävät oireita, mutta ne eivät pysäytä taudin etenemistä. Parhaat tulokset saadaan, kun lääkehoito aloitetaan mahdollisimman varhain. Lääkkeet auttavat myöhemminkin lievittämään käytösoireita ja parantamaan toimintakykyä.

”Alzheimerin taudin kulku on yleensä merkittävästi lempeämpi niillä, jotka ovat saaneet lääkityksen jo sairauden varhaisvaiheessa. Myös toimintakyky säilyy sitä pidempään mitä aiemmin lääkitys aloitetaan”, Merja Hallikainen korostaa.

Sairastumisriskiin voi itse vaikuttaa

Vaikka Alzheimerin tautia estävää tai taudin parantavaa lääkettä ei vielä ole, voi sairastumisriskiin ja oireiden etenemiseen itse vaikuttaa. Ennalta ehkäisevillä elintavoilla on suuri merkitys.

”Kannattaa syödä monipuolisesti, liikkua paljon, nukkua riittävästi, hoitaa diabetes, veren rasva-arvot ja verenpaine kuntoon ja tavata ihmisiä. Ennen kaikkea kannustan mahdollisimman aktiivisen, sosiaalisen ja omannäköisen elämän jatkamiseen myös sairastumisen jälkeen”, Merja Hallikainen sanoo.

Tulevaisuudessa Alzheimerin tautia saatetaan hoitaa monimuotoisella yksilöllisellä kokonaisuudella, joka sisältää niin elämäntapamuutoksia kuin lääke- ja laitehoitojakin.