Suomalainen tutkimus vähentää aivosairauksien taakkaa –esimerkkinä aivoverenkiertohäiriöiden akuuttihoito
Aivosairaudet koskettavat useimpia meistä. Aivoverisuonisairaudet ovat yleisiä Suomessa myös työikäisillä. Suomalainen tutkimus on kovassa kurssissa maailmalla,ja myös hoitotuloksemme ovat maailmanluokkaa: aivovaltimotukoksen hoitoketjumme on maailman nopein, ja yli puolet potilaista toipuu täysin. Aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttama tautitaakka on silti huomattava. Ylilääkäri ja neurologian professori Risto O. Roine peräänkuuluttaa Suomeen kansallista aivoterveysohjelmaa, jotta aivosairauksien aiheuttamia inhimillisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia voitaisiin vähentää mahdollisimman tehokkaasti. Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset tulisi myös laskea uudelleen.
Aivosairaudet koskettavat suoraan tai välillisesti lähes kaikkia suomalaisia ja satoja miljoonia maailmassa. Mittaamattoman inhimillisen kärsimyksen lisäksi, aivosairauksien aiheuttamien menojen on laskettu olleen Suomessa vuonna 2010 noin 8,6 miljardia euroa ja koko Euroopan tasolla noin 800 miljardia euroa. Suomessa kustannuksista noin puolet aiheutuu muistisairauksista, aivoverenkiertohäiriöistä ja aivovammoista. Aivoterveyden heikkeneminen syö tuottavuutta ja kansallista pääomaamme. Aivosairauksien tautitaakka Euroopassa ylittää neljänneksen kaikkien sairauksien aiheuttamasta tautitaakasta. 45vuotta täyttäneellä terveellä miehellä on yli 30% todennäköisyys sairastua vakavaan aivosairauteen,ja naisista sairastuu joka toinen. Tämä tuo aivosairaudet lähelle, ja ne koskevat myös työikäisiä: yli neljännes aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista on työikäisiä. Tulevaisuudessa aivosairauksien aiheuttamien terveydenhuollon kustannusten voidaan toisaalta olettaa lisääntyvän väestön ikääntyessä erityisesti muistisairauksien osalta.
Aivoverenkiertohäiriöt iskevät äkillisesti ja yllättäen
Risto O. Roineon Tyks Neurokeskuksen ylilääkäri ja Turun yliopiston neurologian professori.Roine on työssään perehtynyt aivoverenkiertohäiriöiden syntyyn, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Hänen mukaansa yleisimpiä aivoverenkiertohäiriöitä Suomessaovat aivovaltimon tukoksista johtuvat aivoinfarktit ja ohimenevät TIA-kohtaukset. Joka kymmenes aivoverenkiertohäiriö johtuu verenvuodosta.
Aivoverenkiertohäiriöt iskevätyllättäen, kuin salama kirkkaalta taivaalta. Joskus niitä kuitenkin edeltää TIA-kohtaus. Se tarkoittaa erittäin korkeaa aivoinfarktin riskiä ja edellyttää päivystystutkimuksia.–Aivoverenkierron häiriöaiheuttaa äkillisiä oireita: useimmitenkyseessä ontoispuoleinenraajaheikkous, suupielen riippuminentai äkillinenpuheentuotonhäiriö, Roine kertoo.
Kohonnut verenpaine on aivoverenkiertohäiriöiden suurin riskitekijä
Aivoverenkierron häiriöiden riskitekijöistä useimpiinvoi itse vaikuttaa, lukuunottamatta ikää, sukupuolta ja geeniperimää. Merkittävin riskitekijä, johon voi itse vaikuttaa, on verenpaine. Kohonnutta verenpainetta voi ennaltaehkäistä ja hoitaa terveellisillä elämäntavoilla ja ruokavaliolla.1
–Hyvinkin pieni verenpaineen muutos lisää merkittävästi aivoverenkiertohäiriön riskiä: esimerkiksi kaksi elohopeamillimetriä nostaa riskiä 10 prosenttia Roine korostaa.
Muita riskitekijöitä, joihin voi itse puuttua ovatsydänsairaudetkuten eteisvärinä, ylipaino, liian vähäinen liikunta, tupakointi ja korkea kolesteroli.
Suomessa on maailman edistynein aivoverenkiertohäiriöiden akuutti hoito
Aivoverenkierron häiriöt ovat ennaltaehkäisevästä hoidosta huolimatta yleisiä. On kuitenkin lohdullista, että häiriön iskiessä Suomessa voi saadahoitoa, joka on kansainvälisilläkin mittareilla huipputasoa.
–Suomessa on maailman nopeimmataivovaltimotukoksen hoitoketjut, ja olemme olleet myös alusta alkaen mukana kehittämässä näitä hoitoja, Risto O. Roine kertoo.
Parhaimmillaan tämä tarkoittaa sitä,että aivovaltimotukospotilas tunnistetaan ensihoidossa, ja hän pääsee suoraan oikeaan sairaalaan, jossa laskimonsisäinen liuotushoito voi alkaa jopa alle 10 minuutissa sairaalaan saapumisesta. Tarvittaessa tukos avataan valtimon sisäisellä katetrihoidolla. Yli puolet potilaista toipuutäysin.
–Kyseessä on yksi vaikuttavimmista hoidoista koko lääketieteessä: oikea-aikaisesti suoritettuna jopa täysin parantava. Parikymmentä vuotta sitten vastaavasta hoitotuloksesta ei osattu vielä unelmoidakaan.
Eteisvärinä selittää suurimman osan aivoinfarkteista ja myös ne vaikeimmatinfarktit Eteisvärinän hoitoon tarkoitetut verenohennuslääkkeet kehittyvät koko ajan tehokkaammiksi ja turvallisemmiksi, ja myös tässä tutkimustyössä Suomi on ollut aktiivisesti mukana.
Aivosairauksien tautitaakkaa voidaan vähentää
Aivosairauksien aiheuttama tautitaakka on kaikkialla maailmassa suuri, mutta erityisen merkittävä se on länsimaissa. Se kattaa noin kolmanneksen toimintakyvyn heikkenemisestä ja yhteiskunnallisista kustannuksista, riippuen siitä, mitä sairauksiin luetaan. Aivosairauksiin voidaan laskea varsinaisten neurologisten aivosairauksien lisäksi myös mielenterveyden häiriöt, lapsuuden kehityshäiriöt sekä addiktiohäiriöt.
Yhteiskunnalliset keinot ja tutkimuksen lisääminen ovat keskeisimpiä tapoja aivosairauksien aiheuttaman tautitaakan vähentämiseksi.
–Tarvitsemme lisää tutkimusta: perustutkimusta, translationaalista tutkimusta ja kliinistä eli potilastutkimusta, Risto O. Roine toteaa. Nyt perustettava Kansallinen neurokeskus tulee auttamaan tavoitteen saavuttamisessa.
Aivosairauksien ennaltaehkäisyyn Roine ehdottaa Suomeen sekä kansalliset tavoitteet sisältävääaivoterveysohjelmaa ettätiekarttaa eli ohjeita,miten tavoitteisiin päästään. Aluksi tulee laatia selvitys aivosairauksien aiheuttamista kustannuksista, jotta toimenpiteet osataan kohdentaa ja mitoittaa oikein. Näin saamme selville miten aivosairauksien taakkaa voidaan vähentäämahdollisimman kustannusvaikuttavasti.
–Kansallista aivoterveysohjelmaa tarvitaan prioriteettien ja kansallisten tavoitteiden määrittelemiseksi. Toimenpideohjelmasisältää ohjeetsiitä, miten terveydenhuoltojärjestelmä nuo tavoitteet käytännössä parhaiten saavuttaa.
Lähde: Ylilääkäri, neurologian professori Risto O. Roineen haastattelu 12.10. 2020
