Elintavoilla on suuri merkitys muistisairauksien ehkäisyssä

Äidillä tai isällä on Alzheimerin tauti. Vanhemman käytös ja muuttunut luonne hämmentää ja selviytyminen huolestuttaa. Lisäksi mietityttää puhkeaako tauti itselläkin. Ja jos, niin milloin? Se sairastuuko itse, on monen tekijän summa ja riskigeenien vaikutusta voi lieventää elämällä terveellisesti. Vaikka lähisuvussa olisi muistisairautta, ei pyyhettä pidä missään nimessä heittää kehään.


Tutkimuspäällikkö, dosentti Tiia Ngandu koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)) yli kymmenen vuotta jatkunutta Finger-tutkimusta. Siinä selvitetään, voiko monipuolinen elintapaohjelma eli interventio ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä ikääntyneillä. Tutkimuksessa on neljä osa-aluetta: ravitsemus, liikunta, kognitiivinen eli tiedollinen harjoittelu sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinta. Finger-tutkimuksessa ainutlaatuista on intervention osa-alueiden yhdistäminen sekä tavanomaista terveysneuvontaa intensiivisempi, monipuolisempi ja pitkäkestoisempi interventio. Tavoitteena on pysyvät muutokset tutkittavan ryhmän elintavoissa.  

Vuonna 2015 julkaistut FINGER-tutkimuksen ensimmäiset tulokset saivat paljon kansainvälistä huomiota, ja johtivat vastaavanlaisen ohjelman käynnistämiseen yli 30 maassa. Tulokset osoittivat, että noudattamalla monipuolista elintapaohjelmaa voidaan parantaa ikääntyneiden kognitiivisia toimintoja ja ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä. Elintapaohjelman vaikutus ilmeni useilla kognitiivisen toiminnan osa-alueilla: toiminnanohjauksessa, tiedonkäsittelyn nopeudessa ja muistitehtävissä. Interventio tehosi yhtä hyvin myös henkilöihin, joilla on perinnöllinen alttius muistisairauksiin. 

Yksilöllisen geneettisen yhdistelmän lisäksi elintavat vaikuttavat sairastumisriskiin

Riskin sairastua Alzheimerin tautiin ratkaisee jokaisen ihmisen yksilöllinen riskigeeniyhdistelmä. Ylivoimaisesti merkittävin riskigeenimuoto Alzheimerin taudin kannalta on apolipoproteiini epsilon 4, jota kantaa peräti kolmannes suomalaisista. Useimmat kyseistä muutosta kantavista henkilöistä eivät siitä huolimatta sairastu, sillä heillä saattaa olla muun muassa taudilta suojaavia geneettisiä tekijöitä. Yhdistelmävaikutus on suurin tekijä ja siten lopullinen geneettinen riski määräytyy koko perimän perusteella. 

Yksilöllisen geneettisen yhdistelmän lisäksi ennaltaehkäisevillä elintavoilla on todella paljon merkitystä ja niillä voi vaikuttaa merkittävästi omaan sairastumisriskiin. Tulisi liikkua paljon, nukkua riittävästi, syödä monipuolisesti, välttää alkoholia ja tupakkaa sekä muistaa sopivasti haastaa ja lepuuttaa aivojaan. Samoin vaikka oma geeniperimä olisi Alzheimerin kannalta suotuisa ja geneettinen riski sairastua pieni, voi tauti silti puhjeta epäedullisten elintapojen vuoksi. 

− On arvioitu, että noin 40 prosenttia muistisairauksista olisi sellaisia, joiden taustalla on elintavoilla muokattavissa olevia syitä. Arvellaan, että henkilöillä, joilla on geneettinen alttius sairastua muistisairauteen voi elintapojen merkitys olla jopa muita suurempi. Kova näyttö kliinisistä tutkimuksista puuttuu kuitenkin vielä, Tiia Ngandu kertoo.

− Finger-tutkimuksessa on havaittu, että henkilöt, joilla apoe4-geneettinen alttius hyötyivät elintapainterventiosta huomattavasti. Vaikka lähisuvussa olisi muistisairautta ei pyyhettä kannata heittää kehään!

Terveelliset elintavat kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain

Onko mitään tehtävissä, jos on viettänyt elämänsä sohvalla televisiota katsellen ja rasvaisia ruokia napsien? Kannattaako elämäntaparemonttia enää aloittaa?

– Aina on hyvä aika aloittaa! Finger-tutkimuksessa havaittiin, että 66-77 -vuotiaillakin uusilla terveellisillä elintavoilla on suotuisa vaikutus. Keski-ikä on kuitenkin erityisen merkittävä ajanjakso, sillä on paljon riskitekijöitä, kuten ylipaino ja korkea verenpaine, jotka etenkin keski-iässä lisäävät sairastumisriskiä myöhemmin. Alzheimerin taudissa muutokset aivoissa alkavat kehittyä kymmeniä vuosia ennen ensimmäisiä oireita, joten terveelliset elintavat kannattaa omaksua mahdollisimman varhain, Tiia Ngandu kannustaa. 

 

Asiantuntija:

Tutkimuspäällikkö, dosentti Tiia Ngandu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Tiia Ngandu

Tilaa uutiskirjeemme

Uutiskirjeemme ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa.
Se sisältää uutisia aivotutkimuksesta, tutkijoista ja apurahoista
sekä tapahtumista ja muusta toiminnastamme.



Lahjoita Alzheimerin taudin tutkimukseen

Lahjoita