Liikunta edistää aivojen virkeyttä ja terveyttä

Liikunta edistää aivojen virkeyttä ja terveyttä

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että aktiivisella liikunnalla on positiivinen vaikutus aivojen terveyteen.

Pään kuvantamisen tutkimuksissa on muun muassa huomattu, että kolme kertaa viikossa suoritettu reipas liikunta kasvatti tutkituilla muistille tärkeän hippokampuksen kokoa. Mielenkiintoinen tieto oli, että vertailuryhmässä, jossa venyteltiin kolme kertaa viikossa, hippokampuksen koko pieneni kuten iän myötä saattaa olettaakin.

Aivot saavat energian ja hapen verenkierrosta. Verenkierto taas lisääntyy sydämen sykkeen noustessa, kun sydämen pumppaaman veren litramäärä minuuttia kohden lisääntyy.

Liikunta lisää aivojen kasvutekijöitä ja sillä on suoria vaikutuksia hermosolujen muodostumiseen. Se on siis merkittävä aivoterveyden ylläpitäjä ja edistäjä.

Mikä määrä liikuntaa riittää?

Sitä ei pystytä täsmällisesti määrittelemään. Tärkeää todennäköisesti kuitenkin on, että liikunta on säännöllistä, ja sellaista harrastusta, josta itse pitää, tulee todennäköisemmin ylläpidettyä.

Oletettavasti reipas liikunta on paras vaihtoehto. Tutkimuksessa, jossa huomattiin hippokampuksen koon positiivinen muutos, liikunta oli reipasta kävelyä, jonka aikana tutkittavat olivat hengästyneet ja hikoilleet.

Alzheimerin taudin tutkimuksissa on todettu, että liikuntaa harrastamattomilla on kaksinkertainen riski sairastua tautiin verrattuna niihin, jotka harrastavat liikuntaa. Aivoverenkierron häiriöissä liikunnan puute on yksi riskitekijä.

Liikunta vaikuttaa myös oppimiskykyyn, sillä oppiminen on helpompaa silloin, kun alla on liikuntasuoritus.

Milloin liikkuminen pitäisi aloittaa?

Paras aika aloittaa on heti. Alzheimerin taudin muutokset alkavat kehittyä 20–30 vuotta ennen kuin oireet ilmestyvät. Suurin teho liikunnasta saadaan, kun se aloitetaan varhain.

Myöhäistä toki ei ole koskaan. Iäkkäillä liikunnan lisäämisen on todettu parantavat toimintakykyä ja elämänlaatua. Mutta jos haluaa parantaa aivoterveyttään ja ehkäistä aivosairauksia, tulokset ovat paremmat, mitä varhaisemmin liikunnan aloittaa.

Onko tanssi muita liikuntamuotoja tehokkaampaa?

Jotain viitteitä yksittäisistä tutkimuksista on saatu tähän suuntaan. Tanssin hyvät vaikutukset voivat johtua siitä, ettei tanssi ole pelkästään liikuntamuoto.

Se on samalla kognitiivista ja sosiaalista. Tanssissa on mukana monta komponenttia.

Lisäksi musiikin on todettu tekevän aivoille hyvää, ja tanssissa on usein myös musiikkia mukana.

Entä jos on perinnöllinen riksi sairastua esimerkiksi Alzheimeriin, onko liikunnasta hyötyä?

Yksi Alzheimerille altistava tekijä on APOE-geenin e4-alleeli, jota kantaa arviolta noin 30 prosenttia suomalaisista. Tutkimusten mukaan riskigeeniä kantavien riski sairastua Alzheimeriin on suuri, jos henkilö ei harrasta liikuntaa. Liikuntaa harrastavilla riski sairastumiseen puolestaan laskee vaikka olisikin riskigeeni. Eli kyllä, liikunnasta on hyötyä joka tapauksessa.

Arvioiden mukaan jopa kolmannes Alzheimerin tautitapauksista olisi ehkäistävissä keskeisiä riskitekijöitä muuttamalla.

Liikunnan lisäksi aivojaan on hyvä käyttää muutenkin.

Positiivinen stressi ja stimulaatio sekä sosiaaliset kontaktit ovat aivoille hyväksi. Näiden lisäksi on hyvä muistaa myös aivojen palautuminen ja lepo. Tärkeää on myös kokonaisvaltaisesti terveellinen elämäntapa, johon kuuluu terveellinen ruokavalio, tupakoimattomuus ja sydänsairauksien riskitekijöistä (kolesteroli, verenpaine ja verensokeri) huolehtiminen.

 

Asiantuntijana on toiminut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Tiia Ngandu, joka on mukana asiantuntijalääkärinä THL:n muistitoimintojen heikentymisen FINGER- ehkäisytutkimushankkeessa.