Maailmalla on käynnissä kymmeniä Alzheimer-lääketutkimuksia

Alzheimerin taudin aiheuttamia oireita on pystytty lievittämään lääkehoidoilla reilun kahdenkymmenen vuoden ajan. Sen sijaan sairauden etenemisen pysäyttävän tai sen kokonaan parantavan hoidon kehittäminen on osoittautunut haastavaksi. Maailmalla on käynnissä kymmeniä taudin pysäyttämiseen tähtääviä lääketutkimuksia, mutta moni on jouduttu keskeyttämään testattavan lääkkeen aiheuttamien sivuvaikutusten vuoksi. Viime aikoina lääkerintamalta on saatu lupaavia uutisia, mutta suurta läpimurtoa joudutaan todennäköisesti vielä odottamaan.


Nykyisin käytössä olevat Alzheimer-hoidot lievittävät oireita, mutta ne eivät pysäytä taudin etenemistä. Parhaat tulokset saadaan, kun lääkehoito aloitetaan mahdollisimman varhain. Lääkkeet auttavat myöhemminkin lievittämään käytösoireita ja parantamaan toimintakykyä. 

– Alzheimerin taudin kulku on yleensä merkittävästi lempeämpi niillä, jotka ovat saaneet lääkityksen jo sairauden varhaisvaiheessa. Myös toimintakyky säilyy sitä pidempään mitä aiemmin lääkitys aloitetaan, korostaa tutkimusjohtaja Merja Hallikainen Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksiköstä.

Sairauden alkuvaiheessa oireet voivat olla vähäisiä ja niitä ei välttämättä itse huomaa. Siksi läheisten rooli tutkimuksiin kannustamisessa on hyvin tärkeä. Diagnoosia tehdessä on huomioitava myös potilaan koulutustaso ja kokonaistilanne.  

– Muistisairauden ensioireita voi olla esimerkiksi se, että lopettaa konserteissa ja teatterissa käymisen, vaikka ne ovat aikaisemmin olleet hyvin tärkeitä. Korkeasti koulutetun henkilön sairautta ei välttämättä aluksi edes havaita tavallisella muistitestillä. Siksi sairastuneen läheisten huomiot ovat oleellisia. 

Yksin asuvien ihmisten muistioireet saattavat jäädä huomaamatta.  

– Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijöiden olisi tärkeää tunnistaa muistisairauksien varhaisoireet, sillä muuten yksin asuvien iäkkäiden ihmisten sairaus voi edetä pitkällekin ennen diagnoosia. 

Parantavaa lääkettä etsitään monta eri reittiä pitkin

Lääketutkimuksen polku on pitkä. Siitä kun vaikuttava molekyyli löydetään kestää vähintään 12-15 vuotta ennen kuin lääke on myynnissä apteekissa. Alzheimerin taudin pysäyttävien tai sairauden kokonaan parantavien lääkkeiden kehittäminen on osoittautunut haastavaksi, ja moni tutkimus on jouduttu lopettamaan testattavan lääkkeen aiheuttamien sivuvaikutusten vuoksi.  

Kesäkuussa julkistettiin tieto Yhdysvaltojen lääkevirasto FDA:n hyväksymästä uudesta lääkkeestä, joka on ensimmäinen uusi Alzheimer-hoito pariin kymmeneen vuoteen. Lääkettä pidetään lupaavana, mutta sen tehoon ja käytettävyyteen liittyy vielä kysymysmerkkejä. 

Maailmalla on käynnissä useita kokeellisia lääketutkimuksia, joilla pyritään puuttumaan Alzheimerin taudin kulkuun ja tautimekanismiin. Alzheimerin taudissa valkuaisaine beeta-amyloidi sakkautuu aivoissa hermosolujen väliin plakeiksi ja toinen valkuaisaine, tauproteiini, muodostaa kimppuja hermosolun sisään ja tuhoaa sen. Tällöin muisti ja tiedonkäsittely heikentyvät.  

Useimmissa lääketutkimuksissa lähtöoletuksena on, että jo lievien tiedonkäsittelyn ja muistamisen vaikeuksien alkaessa ilmetä, on aivoihin ehtinyt kertyä runsaasti amyloidiproteiinia ja että tauproteiinia alkaa kasaantua myöhemmässä taudin vaiheessa. Tavoitteena on pyrkiä tunnistamaan amyloidiplakkien olemassaolo jo aiemmassa taudin vaiheessa ja kehittää lääke amyloidin kertymistä vastaan. Käynnissä on tutkimuksia, joissa pyritään estämään amyloidi-tai tauproteiinin kertymistä tai poistamaan sitä. 

– Jotkut tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että Alzheimerin tauti liittyisi ennen kaikkea amyloidiproteiinin aivoissa aktivoimaan tulehdukseen. Toiset taas arvelevat tulehdusprosessin käynnistävän amyloidin kertymisen. Meneillään onkin aivojen tulehdukseen vaikuttavia lääketutkimuksia. Myös erilaisia geeniterapioita, kantasoluhoitoja, kasvutekijöitä ja mitokondrioiden (solun hengityskeskus) toimintaan vaikuttavia aineita on kehitteillä, Merja Hallikainen kuvailee tutkimuskentän moninaisuutta. 

– Vaikka suurimmat läpimurrot antavat vielä odottaa itseään, antavat kokeelliset lääketutkimukset erittäin tärkeää tietoa Alzheimerin taudin synty- ja etenemismekanismeista. Geeni- ja muu perustutkimus on avainasemassa hoitojen kehittämisen kannalta. 

Sairastumisriskiin voi itse vaikuttaa

Vaikka Alzheimerin tautia estävää tai taudin parantavaa lääkettä ei vielä ole, voi sairastumisriskiin ja oireiden etenemiseen itse vaikuttaa. Ennalta ehkäisevillä elintavoilla on suuri merkitys.  

– Kannattaa syödä monipuolisesti, liikkua paljon, nukkua riittävästi, hoitaa verenpaine kuntoon ja tavata ihmisiä. Ennen kaikkea kannustan mahdollisimman aktiivisen, sosiaalisen ja omannäköisen elämän jatkamiseen myös sairastumisen jälkeen, Merja Hallikainen korostaa. 

Tulevaisuudessa monimuotoinen yksilöllinen hoito, joka sisältää elämäntapamuutoksia ja lääkehoitoa, voi olla Alzheimerin taudin hoitokokonaisuus.

 

Asiantuntija:

Tutkimusjohtaja Merja Hallikainen, Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikkö

Merja Hallikainen

Tilaa uutiskirjeemme

Uutiskirjeemme ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa.
Se sisältää uutisia aivotutkimuksesta, tutkijoista ja apurahoista
sekä tapahtumista ja muusta toiminnastamme.



Lahjoita Alzheimerin taudin tutkimukseen

Lahjoita