Missiomme
Edistämme aivojen ja hermoston tutkimusta Suomessa keräämällä lahjoituksia yksityisiltä kansalaisilta, yrityksiltä, ja yhteisöiltä.

Visiomme
Aivotutkimusta edistämällä rakennamme Suomea, jossa yhä harvempi joutuu kärsimään aivojen ja hermoston sairauksista.

Joka toinen 45 vuotta täyttänyt nainen ja joka kolmas mies sairastuu jäljellä olevan elämänsä aikana vakavaan aivosairauteen.*
Välillisesti sairaus koskettaa vielä useampia – perheenjäseniä, ystäviä ja työtovereita.
Miksi aivotutkimukseen kannattaa lahjoittaa?
jopa 11 mrd.
on aivosairauksien aiheuttama hintalappu suomalaisille vuosittain.*
4x
suurempi lasku yhteiskunnalle kuin sydän- ja syöpätaudeista.*
*Luvut ovat arvioita, sillä tarkkoja tietoja ei ole.

Aivosairauksiin ei ole vielä löydetty parannuskeinoa.
Parantavat hoidot voidaan löytää vain tieteellisellä tutkimuksella.
Diagnooseja
-
ADHD Ota selvää
-
Aivot ja hermosto Ota selvää
-
Aivoterveys Ota selvää
-
Aivovammat Ota selvää
-
Aivoverenkiertohäiriö Ota selvää
-
ALS Ota selvää
-
Alzheimer Ota selvää
-
Autismikirjo Ota selvää
-
Epilepsia Ota selvää
-
Kehitysvammat Ota selvää
-
Kipu Ota selvää
-
Lasten- ja nuorisopsykiatria Ota selvää
-
Lihastaudit Ota selvää
-
MS-tauti Ota selvää
-
Muusikon terveys Ota selvää
-
Otsa-ohimolohkorappeuma Ota selvää
-
Parkinsonin tauti Ota selvää
Muista arvokas tylsyys😊!
• Aivot tarvitsevat unen lisäksi lepoa myös hereillä ollessa. Silloin ne prosessoivat kokemuksia ja opittuja asioita sekä muodostavat yhteyksiä asioiden …
Kesä 21

Muista arvokas tylsyys😊!
• Aivot tarvitsevat unen lisäksi lepoa myös hereillä ollessa. Silloin ne prosessoivat kokemuksia ja opittuja asioita sekä muodostavat yhteyksiä asioiden välille. Lepo aivoille voi tarkoittaa esim. arkista puuhastelua, joka ei vaadi paljoa keskittymistä, vaan ajatukset saavat virrata vapaasti.
• Vielä 70 vuotta sitten päivässä saattoi olla tunnin verran aikaa, jolloin aivot ottivat intensiivisesti vastaan informaatiota, kun esimerkiksi luettiin sanomalehteä. Nykyään asetelma on päinvastainen. Jatkuva tiedon tulva estää aivojen tyhjäkäynnin, joka olisi tärkeää kaiken aivojen vastaanottaman tiedon prosessoinnin takia. Siksi kannattaa arvostaa myös tylsiä hetkiä.
• Uita siis kättä vedessä laiturin nokassa, seuraile lintujen puuhia tai anna ajatusten lentää puutarhatöiden lomassa. Aivosi kiittävät – ja on kesä🌸🌞🌻!
#aivoterveys #lepo #kesä
Ruoanlaitto ja syöminen vaikuttavat kaikkiin viiteen aistiin – näkö-, haju-, kuulo-, maku- ja tuntoaistiin. Aivoterveellisen ravinnon ei siis tarvitse, tai kannata olla tylsää! Monipuolisesti …
Kesä 9

Ruoanlaitto ja syöminen vaikuttavat kaikkiin viiteen aistiin – näkö-, haju-, kuulo-, maku- ja tuntoaistiin. Aivoterveellisen ravinnon ei siis tarvitse, tai kannata olla tylsää! Monipuolisesti erilaisia makuja, tuoksuja, värejä ja ruoka-aineita kokeillen, kaikkia aisteja hyödyntäen, voi aktivoida aivoja. Herkuttelua ei pidä myöskään unohtaa, sillä nautiskelu on osa aivoterveyttä😋.
Aivoterveellinen ruokavalio tukee suoliston mikrobeja, joita tarvitaan aivojen välittäjäaineiden, esim. onnellisuushormoni serotoniinin tuotantoon. Se myös parantaa ajattelukykyä ja säännöllinen ateriarytmi keskittymiskykyä.
• Syö rasvaista kalaa, värikkäitä kasviksia ja erilaisia marjoja (erityisesti mustikoita), täysjyvätuotteita sekä kohtuullisesti vähärasvaista liharuoka.🥕🍓🫐
• Vältä liiallista suolan käyttöä.
• Mausta esim. kurkumalla, currylla ja yrteillä – ne aktivoivat aivoja maku-, haju- ja näköaistien kautta.🌱
Hyvää ruokahalua🥗🍲😊!
#aivoterveys #ruoka #ilo
MS-päivää vietetään 30.5.😊🌻👍! MS-taudin tarkka syy ja tautimekanismit ovat edelleen epäselvät, ja etenkin etenevän MS-taudin hoidon mahdollisuudet ovat toistaiseksi rajalliset.
…
Touko 25

MS-päivää vietetään 30.5.😊🌻👍! MS-taudin tarkka syy ja tautimekanismit ovat edelleen epäselvät, ja etenkin etenevän MS-taudin hoidon mahdollisuudet ovat toistaiseksi rajalliset.
Neurologian erikoislääkäri Sini Laaksonen selvittää MS-taudin patogeneettisiä eli tautia aiheuttavia mekanismeja aivojen PET-kuvantamisen avulla, tavoitteenaan löytää vastauksia MS-taudin mysteereihin ja kehittää tehokkaampia hoitoja. Laaksonen osoitti väitöskirjansa ensimmäisessä osassa, että MS-taudin diagnoosivaiheessa aivojen magneettikuvauksessa näkyvät muutokset ovat yhteydessä myöhempään aivojen mikroglia- eli puolustussolujen tavallisesta poikkeavaan aktiivisuuteen. Voit lukea lisää aiheesta verkkosivuillamme.
Seuraa tiliämme, jos olet kiinnostunut aivotutkimuksesta ja -terveydestä! Aivosäätiö edistää lahjoitusvaroin suomalaista aivotutkimusta. Voit tukea työtämme lahjoittamalla sivustomme kautta – lahjoittamalla autat tutkijoita löytämään parannuskeinoja aivosairauksiin.
#MS-tauti #SairaanMielekäsElämä