Tekoäly aivokuvantamisessa ja 56 muuta tutkimusta – Aivosäätiö jakoi 305 000 euroa apurahoja aivotutkimukseen
Aivosäätiö on myöntänyt 57 tutkijalle apurahan aivoihin ja hermostoon liittyvään tieteelliseen tutkimukseen. Woltin perustajiin kuuluvan Oskari Pétaksen perustama rahasto myönsi ensimmäisen apurahansa tutkimukseen, jossa selvitetään tekoälyn käyttöä aivojen CT- ja MRI-skannausten analysoinnissa.
Aivosäätiön apurahaa haki 165 tutkijaa, joista joka kolmannelle myönnettiin rahoitus. Myönnetyt apurahat ovat suuruudeltaan 2 000–15 000 euroa.
Apurahoista 89 % myönnettiin väitöskirjatutkimuksiin. Väitöskirjan tekijät ovat yleensä uransa alkuvaiheessa olevia tutkijoita, minkä takia apuraha on heille tulevaisuuden kannalta tärkeä.
”Lähivuosina monet kokeneet tutkijat tulevat eläköitymään, minkä takia väitöskirjatutkijoiden auttaminen uralla eteenpäin on koko ajan tärkeämpää”, sanoo Aivosäätiön toimitusjohtaja Jenni Pajunen.
Aivosäätiö on Suomen ainoa aivotutkimusta rahoittava säätiö. Säätiö toimii kokonaan lahjoitusvaroin. Tänä vuonna sekä myönnettyjen apurahojen kokonaissumma että apurahan saaneiden tutkijoiden määrä olivat Aivosäätiön 15-vuotisen historian korkeimmat.
”Haluamme kiittää lämpimästi kaikkia lahjoittajiamme, jotka ovat mahdollistaneet lahjoitussumman tasaisen kasvattamisen”, Pajunen sanoo.
Eniten rahoitusta Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien tutkimukseen
Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien tukemiseen keskittyvästä rahastosta rahoitettiin 14 tutkimusta, jotka saivat yhteensä 125 000 euroa. Eniten apurahoja myönnettiin lastenpsykiatrian tutkimusrahastosta, josta tuettiin 21 tutkimusta 60 000 eurolla.
Aivosäätiöltä rahoitusta saaneista tutkijoista 17 työskentelee Helsingin yliopistossa. Toiseksi eniten rahoitusta saivat Turun yliopiston tutkijat, joille myönnettiin 14 apurahaa.
Woltin perustaja Oskari Pétaksen rahasto myönsi ensimmäinen apurahansa
Woltin perustajiin kuulunut yrittäjä Oskari Pétas perusti viime vuonna Aivosäätiöön nimikkorahaston parantumatonta hermorappeumasairautta sairastavalle äidilleen. Leena Pétaksen rahastosta jaetaan apurahoja erityisesti lääketieteen ja teknologian yhtymäkohdissa tehtävään aivotutkimukseen.
Tänä vuonna rahastosta jaettiin ensimmäinen apuraha. Tampereen yliopiston tutkijakoulutettava Nicole Hernandez sai 5 000 euron apurahan tutkimukseen, jossa kehitetään syväoppimismalli, jolla analysoidaan ohimolihaksen CT- ja MRI-kuvantamisia.
Ohimolihaksen kuvantamisella voidaan arvioida lihaskatoa, joka on indikaattori monista ikääntymiseen liittyvistä sairauksista, kuten Alzheimerin taudista. CT- ja MRI-kuvantamisten analysointi on hidasta ja vaatii koulutusta, minkä takia analyysien automatisointi on tärkeä tutkimuskohde.
”Haluamme selvittää, voisivatko syväoppimisteknologiat tuottaa mittareita, jotka ovat verrannollisia lääkäreiden tekemiin arvioihin, ja joihin voidaan luottaa kliinisessä työssä. Tavoitteenamme on tehdä hoitoalan ammattilaisten työprosesseista ajankäytön suhteen tehokkaampia”, Hernandez sanoo.
Oskari Pétaksessa mahdollisuus päästä edistämään aivotutkimusta rahaston kautta herättää ylpeyttä ja innostusta. Pétas toimii myös Aivosäätiön hallituksessa.
”Tuntuu jännittävältä nähdä, millaisia tuloksia tutkimuksesta tulee. Suhtaudun aivotutkimukseen uteliaasti”, Pétas sanoo.
Aivokuvantamisen maailma ei ole Pétakselle vieras. Hän kehitti diplomityönään datankeruujärjestelmän matalan magneettikentän MRI-laitteeseen, jota voidaan käyttää aivoverenkiertohäiriöiden kuvaamiseen ja diagnosointiin jo ambulansseissa.
Pétas ennakoi, että tekoälystä voi olla tulevaisuudessa runsaasti hyötyä aivojen kuvantamisessa.
”Kuvantamisajat ovat pitkiä, eivätkä esimerkiksi lapset välttämättä pysty olemaan sen aikaa paikoillaan. Joidenkin alueiden kuvantaminen on myös haastavaa. Tekoälyllä voidaan mahdollisesti osin rekonstruoida näitä kuvantamisia”, Pétas sanoo.
Itä-Suomen yliopistolla tutkitaan elintapojen vaikutusta Alzheimerin tautiin sairastumisessa
Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Eija Kekkonen sai Aivosäätiöltä 12 500 euron apurahan tutkimukseen, jossa selvitetään unen, stressin, kivun ja masennusoireiden vaikutusta fyysiseen aktiivisuuteen ikääntymisen eri vaiheissa sekä oireiden yhteyttä riskiin sairastua Alzheimerin tautiin.
Väitöskirjan idea on muotoutunut Kekkosen uran varrella. Aikaisemmin hän on työskennellyt esimerkiksi tutkimushoitajana muistisairauksien ennaltaehkäisytutkimuksissa. Tutkittavien kanssa keskustellessaan hän huomasi, kuinka elämäntapamuutosta saattoi vaikeuttaa moni asia. Unen, stressin, kivun ja masennusoireiden kaltaiset oireet voivat vähentää liikunnan määrää ja osallistumista liikuntainterventioon, joka on muistisairauksien ennaltaehkäisyssä tärkeää.
”Uniongelmat, masennusoireet ja kipu voivat olla yhteydessä toisiinsa ja ne voivat kasaantua, minkä takia on tärkeää tutkia niitä samanaikaisesti. Tutkimalla ikääntyviä eri ikäryhmissä ja muistisairauden eri vaiheissa – alkaen jo riskissä olevista – voimme saada tietoa, joka tukee ennaltaehkäisyä”, Kekkonen sanoo.
Tampereen yliopistolla selvitetään syömishäiriöön sairastumisen riskitekijöitä
Tampereen yliopiston tohtorikoulutettava Aajna Adoor sai 3 000 euron rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään syömishäiriön varhaisia riskitekijöitä. Aineistona on Pohjois-Suomessa vuonna 1986 syntyneiden kohortti, josta on kerätty tasaisesti terveystietoja jo äitien raskausvaiheesta alkaen.
Monet tekijät lapsuudessa ja aikuisuudessa, kuten sosiaalinen media, perhetausta, kulttuuriset odotukset ja persoonallisuus voivat vaikuttaa sairastumisen riskiin. Tutkimuksessa selvitetään näiden eri tekijöiden keskinäisiä suhteita.
Adoor on jo saanut selville, että riskitekijöiden varhainen tunnistaminen voi merkittävästi parantaa todennäköisyyttä hoidon onnistumiselle.
”Syömishäiriöillä on vakavia fyysisiä, psykologisia ja sosiaalisia seurauksia, ja ne kuuluvat vaarallisimpien mielenterveyden ongelmien joukkoon. Riskitekijöiden tunnistaminen auttaa esimerkiksi kouluja, vanhempia ja mielenterveyshoidon ammattilaisia puuttumaan ongelmaan ennen kuin se ehtii pahentua”, Adoor sanoo.
Aivosäätiön myöntämät apurahat 2025
14 tutkimusta, joista 11 väitöskirjoja
Rahastosta tuetaan muistisairauksien, kuten Alzheimerin taudin, Lewyn kappale -taudin ja otslohkodementian hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kehittämis- ja tutkimushankkeita.
Kia Colangelo (Helsingin yliopisto): Enlarged perivascular spaces in the population-based Vantaa85+ Study: an artificial intelligence-assisted neuropathological and genetic study. Väitöskirja, 6 000 €
Benjamin Englert (Helsingin yliopisto): Data-driven analysis of aging-related tau astrogliopathy (ARTAG) in the oldest old. 12 500 €
Jaakko Hotta (Helsingin yliopisto): Suomalainen muistikysely lievän kognitiivisen heikentymän erotusdiagnostiikassa. 6 000 €
Janne Isojärvi (Turun yliopisto): Tools for Early Diagnosis of Dementia by Identifying Risk Factors Using Machine Learning Models on Imaging Data. Väitöskirja, 8 500 €
Eija Kekkonen (Itä-Suomen yliopisto): The impact of sleep, stress, pain and depressive symptoms on physical activity across the continuum from normal aging to Alzheimer’s disease. Väitöskirja, 12 500 €
Riina Lehtonen (Turun yliopisto): Aivojen synapsitiheys ja muut Alzheimerin taudin varhaiset biomarkkerit FINGER tutkimuksessa. Väitöskirja, 8 500 €
Anni Malmberg (Helsingin yliopisto): Multi-omics-based biomarkers for episodic memory and other complex traits. Väitöskirja, 13 000 €
Aino Pirkkala (Oulun yliopisto): Neuropsykologiset menetelmät ja motoriikan ohjauksen arviointi työikäisten muistisairauksien tunnistamisessa. Väitöskirja, 8 500 €
Vilma Riekkinen (Helsingin yliopisto): Large-sample analyses supporting cognitive screening for Alzheimer’s disease in Finland’s very elderly population. Väitöskirja, 6 000 €
Felix Siebenhühner (Helsingin yliopisto): Rhythmic and aperiodic components of electrophysiological data as biomarkers for advancing cognitive decline. 12 500 €
Arina Tagmazian (Helsingin yliopisto): Data-driven clustering of individuals on Alzheimer’s continuum based on amyloid-β aggregation. Väitöskirja, 12 500 €
Anni Varjonen (Helsingin yliopisto): Psychosocial trajectories and cognitive aging: roles of loneliness, life satisfaction, and personality. Väitöskirja, 6 000 €
Mika Kinnunen (Itä-Suomen yliopisto): Autonomiset oireet ja unihäiriöt sekä näiden yhteys aivojen hermovälittäjäainejärjestelmien muutoksiin etenevissä muistisairauksissa. Väitöskirja, 6 250 €
Janette Savela (Oulun yliopisto): Glymfaattiset pulsaatiot ja akvaporiini-4:n ekspressio frontotemporaalidementiassa. Väitöskirja, 6 250 €
21 tutkimusta, joista 18 väitöskirjoja
Rahastosta tuetaan lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvien sairauksien ja häiriöiden, kuten ADHD:n ja autismikirjon häiriöiden, ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä kehittämis- ja tutkimushankkeita.
Aajna Adoor (Oulun yliopisto): Early risk factors of eating disorders and disordered eating behavior in Northern Finland Birth Cohort 1986. Väitöskirja, 3 000 €
Hilyatushalihah Audah (Turun yliopisto): Neural Substrates Underlying Early Cognitive and Attentional Markers of Emotional Development: Doctoral Research Study. Väitöskirja, 4 000 €
Manisha Hamal (Itä-Suomen yliopisto): ”Bullying among Finnish adolescents and its impact on their psychological health (Suomalaisten nuorten kiusaaminen ja sen vaikutukset fysiologiseen ja psykologiseen terveyteen)”. Väitöskirja, 2 000 €
Kaustubh Kishor Jadhav (Itä-Suomen yliopisto): Emerging metabolomic biomarkers in adolescent depression and their progression over time. Väitöskirja, 2 000 €
Suvi Iiris Susanna Jokihaka (Itä-Suomen yliopisto): Vanhempi-lapsi vuorovaikutus, temperamentti ja psykososiaalinen kehitys kehityksellisessä kielihäiriössä (DLD) alle kouluikäisillä suomalaisilla lapsilla. Väitöskirja, 4 000 €
Katri Kaajalaakso (Turun yliopisto): Huolet hallintaan -tutkimus. Väitöskirja, 3 000 €
Linda Kailaheimo-Lönnqvist (Tampereen yliopisto): Assembling and applying an autistic communication style framework. Väitöskirja, 2 500 €
Prakash Khanal (Turun yliopisto): Parental Determinants of Anxiety Disorders, and Depression in Children and Adolescents: Psychopathology, and Socio-Demographic Risk Factors. Väitöskirja, 3 000 €
Yujing Li (Turun yliopisto): Predictors, Moderators, and the Effectiveness of a Digital Parent Training Intervention on Child Disruptive Behavior: Insights from an Implementation Study in Finland. Väitöskirja, 2 000 €
Suvi Luomala (Tampereen yliopisto): Vanhempien taitoryhmän vaikutukset lapsen käytösoireisiin ja vanhemman tunnesäätelyyn. Väitöskirja, 2 500 €
Kaisa Mishina (Turun yliopisto): Kulttuurisensitiivinen universaali vanhempainohjausohjelma maahanmuuttajataustaisille alle kouluikäisten lasten perheille. 4 000 €
Yuko Mori (Turun yliopisto): Emotional and behavioral problems among primary school children – randomized controlled trial (RCT) of a universal school-based intervention. 4 000 €
Laura Perasto (Turun yliopisto): Associations between gut microbiome trajectories and psychosocial development. Väitöskirja, 2 000 €
Aino-Kaisa Piironen (Itä-Suomen yliopisto): Plasman proteomiikka ja metabolomiikka nuorten masennuksessa – mielenterveyden biologiset merkkiaineet. Väitöskirja, 2 500 €
Sampo Seppä (Oulun yliopisto): Nuoruuden ADHD:n ja uhmakkuushäiriön oireiden yhteys myöhempään koulutukseen ja työelämään – pitkittäistutkimus Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986. Väitöskirja, 2 000 €
Hannamari Skog (Itä-Suomen yliopisto): Väitöskirjatutkimus: Lasten ja nuorten fyysisen kunnon, elintapojen ja motoristen taitojen merkitys aivoterveyteen nuoruusiässä. Väitöskirja, 4 000 €
Tiia Ståhlberg (Turun yliopisto): ADHD:n varhainen psykososiaalinen tuki. 4 000 €
Laura Väätäinen (Turun yliopisto): Increasing youth engagement in assessing, managing, and reducing short-term violence risk. Väitöskirja, 2 000 €
Niloofar Hashempour (Turun yliopisto): How Childhood Trauma Shapes the Developing Brain Across Generations. Väitöskirja, 3 000 €
Alma Suutari (Helsingin yliopisto): The impact of adverse childhood experiences and reproductive trauma on early parenting. Väitöskirja, 2 500 €
Mariasole Villa (Tampereen yliopisto): ”Development of Early Inhibitory Control and Autonomic Regulation in Toddlers with Autistic Traits: A Longitudinal Study”. Väitöskirja, 2 000 €
13 tutkimusta, joista kaikki väitöskirjoja
Rahastosta tuetaan neurologian alan, kuten aivoverenkiertohäiriöiden, epilepsian, MS-sairauksien, Parkinsonin taudin sekä tapaturmaisten aivovammojen diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen kehittämis- ja tutkimushankkeita.
Liam Beckett (Helsingin yliopisto): Establishing the Pharmacokinetic properties of a Mesencephalic astrocyte-derived neurotrophic factor variant (vMANF). Väitöskirja, 3 000 €
Aurora Halkoluoto (Helsingin yliopisto): Vascularized Immunocompetent Cortical Organoids to Study Ischemic Stroke in vitro. Väitöskirja, 4 000 €
Jere Haverinen (Oulun yliopisto): Fysiologiset aivopulsaatiot MS-taudissa. Väitöskirja, 5 000 €
Veronika Hyytiäinen (Oulun yliopisto): Sosioekonomisen aseman yhteys aivoverenkiertohäiriöön nuorella iällä – Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966. Väitöskirja, 5 000 €
Anniina Jokela (Turun yliopisto): Drug target validation in vivo in mouse for CNS disorder. Väitöskirja, 5 000 €
Karoliina Kiviranta (Helsingin yliopisto): Työkyky ja työn muokkaus aivoinfarktin ja kognitiivisten vaikeuksien yhteydessä. Väitöskirja, 3 000 €
Aino Korhonen (Helsingin yliopisto): Lukinkalvonalainen verenvuoto (SAV) raskauden ja lapsivuodeajan aikana – väestöpohjainen tutkimus. Väitöskirja, 5 000 €
Oskari Kulta (Tampereen yliopisto): Epilepsian in vitro mallintaminen: Geneettisten ja kemiallisten tekijöiden aiheuttamien kohtausten ominaispiirteiden identifiointi ihmisen hermosoluverkostoista. Väitöskirja, 5 000 €
Sohvi Kärhä (Aalto-yliopisto): Functional and effective brain connectivity in presurgical intracranial evaluation of epilepsy. Väitöskirja, 5 000 €
Varpu Laurila-Teppo (Turun yliopisto): Outcome in severe traumatic brain injury and the use of Neurovent PTO catheter in MRI. Väitöskirja, 5 000 €
Sampsa Lohi (Itä-Suomen yliopisto): EEG-rekisteröinnit ensihoidossa ambulanssikuljetuksen aikana. Väitöskirja, 5 000 €
Sanni Peltonen (Itä-Suomen yliopisto): Perisyytit ja aivo-veriesteen toimintahäiriöt Parkisonin taudissa: alfa-synukleiinin ja nanomuovien vaikutus. Väitöskirja, 5 000 €
Nicole Hernandez (Tampereen yliopisto): ”Developing and validating artificial intelligence tools for the assessment of the temporal muscles on CT and MRI scans”. Väitöskirja, 5 000 €
6 tutkimusta, joista kaikki väitöskirjoja
Rahastosta tuetaan kehitysvammojen, kuten Down- ja FraX-oireyhtymien, diagnostiikkaan, hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kehittämis- ja tutkimushankkeita sekä edistää kehitysvammaisen elämänlaatua, perhettä tai kehitysvammaisuuteen liittyviä eettisiä näkökohtia.
Marita Haukilehto (Oulun yliopisto): ”””Tarvittaessa uudella lähetteellä””. Lapsuusiän kielellisen kehityshäiriön vaikutus aikuisiällä diagnosoidun lievästi kehitysvammaisen henkilön elämänlaatuun ja toimintakykyyn”. Väitöskirja, 5 000 €
Khorasani Zahra Kafami (Turun yliopisto): Time trends in incidence, comorbidity, and prenatal risk factors for Autism Spectrum Disorder with and without Intellectual Disability among children and adolescents in a Finnish Nationwide Study. Väitöskirja, 8 000 €
Katariina Kontu (Tampereen yliopisto): Kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien toteutuminen – Oikeussuojakeinot ja itsemääräämisoikeuden rajoittaminen. Väitöskirja, 10 000 €
Kati Ranta (Tampereen yliopisto): Kehitysvammaisten lasten haastavan käyttäytymisen vähentäminen ja perheiden tukeminen vanhemmuuskoulutuksen avulla. Väitöskirja, 7 000 €
Taru Justiina Salmela (Jyväskylän yliopisto): Koulun rooli JNCL lasten sekä heidän perheidensä hyvinvoinnin tukemisessa. Väitöskirja, 5 000 €
Sini Skogberg (Helsingin yliopisto): Dravet’n oireyhtymän kansallinen poikkileikkaustutkimus -esiintyminen, genetiikka, biomarkkerit (HFO), kliiniset oireet ja löydökset, käytetty lääkehoito, psykososiaalinen tilanne ja elämänlaatu. Väitöskirja, 15 000 €
3 tutkimusta, joista kaikki väitöskirjoja
Rahastosta tuetaan lihastautien, kuten ALS ja SMAn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen tutkimushankkeita.
Shuai Ke (Helsingin yliopisto): Elucidating the Mechanistic Role of QRICH1 in ER Stress and c-MANF-Mediated Neuroprotection in ALS. Väitöskirja, 5 000 €
Jannika Mansikkaviita (Helsingin yliopisto): Foolihappostressin merkitys ALS-taudissa. Väitöskirja, 2 000 €
Gayathri Swethaa Natraj (Helsingin yliopisto): Understanding the pathomechanisms of Titin-affected myopathies using multi-omics methods. Väitöskirja, 3 000 €
Lisätietoja
Jenni Pajunen
Aivosäätiö, toimitusjohtaja
p. 0400 933 938
jenni.pajunen@aivosaatio.fi
