Miksi lastenpsykiatrian tutkimukseen kannattaa lahjoittaa rahaa?

Noin viidennes lapsista kärsii psyykkisistä oireista. Lapsena koetut psyykkiset häiriöt aiheuttavat hoitamattomina suurta inhimillistä kärsimystä ja altistavat monille sairauksille, ja jopa syrjäytymiselle, myöhemmin elämässä. Suuri osa sairauksille altistavista tekijöistä alkaa vaikuttaa jo ihmisen ensimmäisinä päivinä ja tunteina, jopa ennen syntymää. Siksi myös teini-iän, aikuisuuden ja jopa vanhuuden ongelmien ja sairauksien määrää voitaisiin merkittävästi vähentää, jos tutkimuksen ja hoidon painopistettä siirrettäisiin nykyistä enemmän raskauteen, syntymään ja varhaislapsuuteen. Lastenpsykiatrian tutkimus ei toteudu ilman yliopistojen ulkopuolista säätiö- ja muuta rahoitusta. Aivosäätiö rahoittaa useita eri lastenpsykiatrian tutkimuksia. Säätiö toimii kokonaan lahjoitusvaroin.


Psyykkinen häiriö voi ilmetä milloin vain ihmisen elämän aikana. Oireet ovat kuitenkin erilaiset lapsuudessa ja nuoruudessa, sillä kehitysikä vaikuttaa sairauksien ilmenemismuotoon. Lapsilla voi ilmetä myös erityisesti lasten elämään liittyviä haasteita, kuten eroahdistushäiriö. Noin viidennes lapsista kärsii psyykkisistä oireista, joiden lievittämiseen tai poistamiseen vanhempien tai muiden lähipiirin aikuisten tuki ei riitä. 

Lapsilla on erittäin hyvät mahdollisuudet parantua mielenterveyden häiriöistä, kun he saavat ajoissa sopivaa ja riittävää apua. Toistuvien häiriöiden osalta hyvä ja riittävän varhain aloitettu hoito vähentää huomattavasti niiden vaikutusta myöhemmällä iällä. Lastenpsykiatrian tutkimuksen avulla saadaan lisää tietoa häiriöiden ja sairauksien syntysyistä, pystytään helpottamaan diagnosointia sekä kehittämään ongelmien ennalta ehkäisyä ja hoitoa. 

Suomessa lastenpsykiatrista tutkimusta tehdään kaikissa yliopistoissa ja yliopistollisissa sairaaloissa. Kohteita ovat muun muassa äidin raskausaikana kokeman stressin ja masennuksen vaikutus lapsen myöhempiin sairauksiin, pienten lasten kehitys ja siinä esiintyvien syömisen, unen ja kiintymyssuhteen häiriöiden tutkimus, käytöshäiriöiden ja autismikirjon häiriöiden tutkimus, erilaisiin lapsuusiän psyykkisiin traumoihin kuten koulukiusaamiseen liittyvä tutkimus sekä digitaalisen teknologian hyödyntäminen lasten mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyssä, diagnosoinnissa ja hoidossa. 

FinnBrain-hanke selvittää ympäristön, perimän ja raskausajan stressin vaikutusta lapsen kehitykseen

Turun yliopiston usean vuosikymmenen mittaisen FinnBrain-tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää ympäristön ja perimän sekä vanhempien kokeman stressin vaikutuksia lapsen kehitykseen ja terveyteen raskausajasta aikuisuuteen asti. Aivosäätiö on tukenut FinnBrain -hankkeen tutkijoita useana vuonna.

− Aivot ovat tällä hetkellä kaikkein vähiten tutkittu manner ihmisessä. Puhutaan tunnetun maailmankaikkeuden monimutkaisimmasta rakenteesta. Me haluamme selvittää mitkä ihmisen kehityksen varhaiset tekijät vaikuttavat sairauksiin, jotka yleistyvät hyvinvointiyhteiskunnassa: mielialahäiriöt lapsilla ja aikuisilla, ADHD, muistisairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, allergiat sekä ylipaino. Kyseessä on ratkaisujen hakeminen valtaviin inhimillisiin ja kansanterveydellisiin ongelmiin, FinnBrain-tutkimuksen johtaja, professori Hasse Karlsson kertoo. 

− Tavoitteenamme on saada tulokset käyttöön mahdollisimman nopeasti. Olemme jo saaneet viitteitä muun muassa siitä, että äidin raskaudenaikaisella stressillä on yhteys lapsen myöhempiin psyykkisiin häiriöihin ja muihin sairauksiin. Kun tiedämme enemmän tästä, voimme muun muassa kehittää tapoja tukea lasten stressinsäätelyä sekä vähentää riskiä sairastua masennukseen ja lukuisiin muihin sairauksiin.  

Aivosäätiö tukee monia eri lastenpsykiatrian tutkimuksia 

Suomessa yliopistojen tehtävä on edistää vapaata tutkimusta ja tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Yliopistojen omat tutkimusmäärärahat ovat kuitenkin erittäin pienet. Suomen Akatemia rahoittaa yliopistojen tutkimusta, mutta apurahojen tarpeet ovat tutkijoilla lisääntyneet ja vain pieni osa hakijoista saa tukea. Siksi säätiöiden rooli tutkimuksen tukemisessa on erittäin tärkeä.  Myös Hasse Karlssonin johtamalle FinnBrain-tutkimukselle ulkopuolinen rahoitus on elinehto. 

− Meidän tutkimuksessamme työskentelee yli 200 ihmistä, joista vain muutama ihminen on yliopiston palkkalistalla. Suurimman osan työskentelyn mahdollistaa ulkopuolinen rahoitus säätiöistä ja Suomen Akatemiasta. Jos ulkopuolinen rahoitus loppuu, koko hanke kaatuu. 

Vuonna 2022 Aivosäätiö tukee 10 lastenpsykiatrian tutkijaa eri yliopistoissa. Apurahat ovat henkilökohtaisia työskentelyapurahoja. Niiden lisäksi Aivosäätiö rahoittaa usean vuoden ajan HUS Lastensairaalan yhteydessä toimivan BABA-keskuksen Imeväisen aivorytmit -tutkimushanketta. Siinä kehitetään lapsen aivokäyrän mittaamista ja sairauden, kehitysvamman tai kehityksellisen häiriön varhaista diagnosointia helpottavia älyvaatteita. 

Aivosäätiön lastenpsykiatrian tutkimukseen vuodelle 2022 myöntämät apurahat:

  • Ilomäki Miro, PsM: How early experiences matter: impact of early life stressors on brain networks of emotion regulation and mentalization, väitöskirja 6 000 €
  • Jussila Katja, PsM, FT: Autism Spectrum Disorder from Childhood to Young Adulthood; a follow-up study of High-Functioning Individuals, post-doc 6000 €
  • Korhonen Marie, LT: Kehityspolkuja aikuisuuteen: Pitkittäistutkimus äidin masennusoireiden ja lapsen sosioemotionaalisen kehityksen yhteyksistä raskausajalta aikuisuuteen, postdoc 2 500 €
  • Kuusela Katarina, LL: Varhainen vuorovaikutus adoptiolapsilla ja siihen vaikuttavat tekijät Emotionaalisen saatavilla olon arviointimenetelmää hyödyntäen, väitöskirja 5 000 €
  • Leppänen Marika, LT: Keskosena ja täysiaikaisena syntyneiden suomalaisten lasten tapaturma-alttius, somaattinen ja psyykkinen sairastavuus ja siihen vaikuttavat tekijät, postdoc 2 000 €
  • Liskola Krista, MD: Suomeen kansainvälisesti adoptoitujen lasten psyykkinen terveys ja sen häiriöt sekä psykososiaalinen kehitys, väitöskirja 6 000 €
  • Paranko Birgitta, FM: Kiusaamisen akuutit ja pitkäaikaiset vaikutukset aivojen rakenteeseen ja toimintaan, väitöskirja 3 000 €
  • Pirinen Veera, FM: Puheen sujumattomuudet autismikirjon häiriön lapsilla ja nuorilla aikuisilla, väitöskirja 2 000 €
  • Pulli Elmo, LL: Neural features of cognitive skills and executive function in 5-year-olds’ brain, and modifying effects of prenatal stress: a cortical thickness study, väitöskirja 2 000 €
  • Ståhlberg Tiia, LL: Lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden prenataaliset ja perinataaliset riskitekijät. Anxietydisorders among children and adolescents –prenatal and perinatal risk factors, väitöskirja 3 000 €
  • IMEVÄISEN AIVORYTMIT -tutkimushanke:
  • Neurofysiologian professori Sampsa Vanhatalo, työryhmä: Imeväisen aivorytmit: Älyvaatteista laskennalliseen analyysiin ja hoidon monitorointiin (RIB), Helsingin yliopisto. 25 500 €. Tästä hankkeesta rahoitusta saavat 2021-22:
    Anastasia Gallen: Early cascades of neurodevelopment: From infant’s mobility and neural activity to later neurocognition, väitöskirja 13 200 €
    Einari Vaaras: Datariippumattomien annotointimenetelmien kehittäminen lääketieteelliselle aikasarjadatalle, väitöskirja 15 120 €

Lisää tietoa Aivosäätiön tukemista tutkimuksista, tutkijoista ja apurahoista täällä. 

Aivosäätiö auttaa löytämään parannuskeinot aivosairauksiin. Rakennamme tulevaisuuden Suomea, jossa yhä harvempi joutuu kärsimään aivojen ja hermoston sairauksista. Teemme sen edistämällä lahjoitusvaroin tutkimusta sekä lisäämällä yhteistyössä eri alojen tutkijoiden kanssa ymmärrystä aivoterveydestä, aivosairauksista ja aivotutkimuksesta.

Tilaa uutiskirjeemme

Uutiskirjeemme ilmestyy 8-10 kertaa vuodessa.
Se sisältää uutisia aivotutkimuksesta, tutkijoista ja apurahoista
sekä tapahtumista ja muusta toiminnastamme.



Lahjoita lastenpsykiatrian tutkimukseen.

Lahjoita