Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin MS-tautiin sairastuneiden potilaiden kaulan imusolmukkeista Epstein Barr -virusinfektion muuntamia soluja. HUSin ja Helsingin yliopiston tutkimus tuo uutta tietoa viruksen roolista MS-taudin synnyssä ja avaa mahdollisuuden uusien täsmälääkkeiden kehittämiseen.

Dosentti, neurologian erikoislääkäri Sini Laakson johtama tutkimusryhmä on ensimmäisenä maailmassa julkaissut tutkimusaineiston, jossa MS-potilaiden kaulan alueen imusolmukkeista on kerätty solunäytteitä jo diagnoosivaiheessa. Näytteistä löydettiin merkittäviä poikkeavuuksia B-solujen alaryhmissä, joissa nähtiin myös merkkejä aktiivisen Epstein Barr -virusinfektion aikaansaamista muutoksista. 

Vuoden 2022 läpimurtotutkimuksessa havaittiin, että MS-taudin puhkeamisen edellytys on Epstein Barr -virusinfektio. Tämä yleinen virus jää eliniäksi B-lymfosyytteihin, mutta vain pieni osa viruksen saaneista sairastuu MS-tautiin. MS-taudin riski on suurempi, jos Epstein Barr –virusinfektion saa murrosikäisenä tai nuorena aikuisena, jolloin se saa aikaan mononukleoosin eli pusutaudin. 

MS-tautia on perinteisesti tutkittu etsimällä immuunipuolustuksen soluja verinäytteistä ja aivoselkäydinnestenäytteistä, mutta nämä menetelmät eivät ole toistaiseksi tuoneet ratkaisevaa tietoa tautimekanismin ymmärtämiseen.  

Tutkimustieto avaa uusia mahdollisuuksia lääkehoidon kehittämiseen

MS-taudin autoimmuunivasteen eli hyökkäyksen aivoihin ja selkäytimeen uskotaan syntyvän kaulan syvissä imusolmukkeissa. Tässä tutkimuksessa kaulan syvistä imusolmukkeista löydettiin B-solujen alaryhmä, joka on MS-tautia sairastavilla potilailla suurempi kuin terveillä. 

”Tulostemme perusteella olisi kiinnostavaa suunnitella lääkehoitoja, jotka kohdistuvat vain tähän B-solujen alaryhmään. B-soluja tuhoavat lääkehoidot ovat MS-taudissa erittäin tehokkaita, mutta ne altistavat samalla potilasta myös infektioille. Normaalisti toimivaa immuunipuolustusta säästävä ja vain immuunijärjestelmän poikkeavaan osaan kohdistuva täsmähoito olisi potilaille hyödyllinen, sillä MS-tautiin sairastutaan usein nuorena aikuisena ja hoitoa tarvitaan vuosikymmeniä”, sanoo tutkimusta johtanut dosentti, neurologian erikoislääkäri Sini Laakso HUSin Neurokeskuksesta ja Helsingin yliopistosta.   

Jatkossa tuloksia on tarkoitus varmistaa laajemmassa potilasryhmässä ja selvittää, miten MS-taudin lääkitykset vaikuttavat löydöksiin.   

Tutkimusartikkeli: Altered Immune Landscape of Cervical Lymph Nodes Reveals Epstein-Barr Virus Signature in Multiple Sclerosis. Julkaistu Science Immulogy -lehdessä