Miksi lastenpsykiatrian tutkimukseen kannattaa lahjoittaa rahaa?

Noin viidennes lapsista kärsii psyykkisistä oireista. Lapsena koetut psyykkiset häiriöt aiheuttavat hoitamattomina suurta inhimillistä kärsimystä ja altistavat monille sairauksille, ja jopa syrjäytymiselle, myöhemmin elämässä. Suuri osa sairauksille altistavista tekijöistä alkaa vaikuttaa jo ihmisen ensimmäisinä päivinä ja tunteina, jopa ennen syntymää. Siksi myös teini-iän, aikuisuuden ja jopa vanhuuden ongelmien ja sairauksien määrää voitaisiin merkittävästi vähentää, jos tutkimuksen ja hoidon painopistettä siirrettäisiin nykyistä enemmän raskauteen, syntymään ja varhaislapsuuteen. Lastenpsykiatrian tutkimus ei toteudu ilman yliopistojen ulkopuolista säätiö- ja muuta rahoitusta. Aivosäätiö rahoittaa useita eri lastenpsykiatrian tutkimuksia. Säätiö toimii kokonaan lahjoitusvaroin.


Psyykkinen häiriö voi ilmetä milloin vain ihmisen elämän aikana. Oireet ovat kuitenkin erilaiset lapsuudessa ja nuoruudessa, sillä kehitysikä vaikuttaa sairauksien ilmenemismuotoon. Lapsilla voi ilmetä myös erityisesti lasten elämään liittyviä haasteita, kuten eroahdistushäiriö. Noin viidennes lapsista kärsii psyykkisistä oireista, joiden lievittämiseen tai poistamiseen vanhempien tai muiden lähipiirin aikuisten tuki ei riitä. 

Lapsilla on erittäin hyvät mahdollisuudet parantua mielenterveyden häiriöistä, kun he saavat ajoissa sopivaa ja riittävää apua. Toistuvien häiriöiden osalta hyvä ja riittävän varhain aloitettu hoito vähentää huomattavasti niiden vaikutusta myöhemmällä iällä. Lastenpsykiatrian tutkimuksen avulla saadaan lisää tietoa häiriöiden ja sairauksien syntysyistä, pystytään helpottamaan diagnosointia sekä kehittämään ongelmien ennalta ehkäisyä ja hoitoa. 

Suomessa lastenpsykiatrista tutkimusta tehdään kaikissa yliopistoissa ja yliopistollisissa sairaaloissa. Kohteita ovat muun muassa äidin raskausaikana kokeman stressin ja masennuksen vaikutus lapsen myöhempiin sairauksiin, pienten lasten kehitys ja siinä esiintyvien syömisen, unen ja kiintymyssuhteen häiriöiden tutkimus, käytöshäiriöiden ja autismikirjon häiriöiden tutkimus, erilaisiin lapsuusiän psyykkisiin traumoihin kuten koulukiusaamiseen liittyvä tutkimus sekä digitaalisen teknologian hyödyntäminen lasten mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyssä, diagnosoinnissa ja hoidossa. 

FinnBrain-hanke selvittää ympäristön, perimän ja raskausajan stressin vaikutusta lapsen kehitykseen

Turun yliopiston usean vuosikymmenen mittaisen FinnBrain-tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää ympäristön ja perimän sekä vanhempien kokeman stressin vaikutuksia lapsen kehitykseen ja terveyteen raskausajasta aikuisuuteen asti. Aivosäätiö on tukenut FinnBrain -hankkeen tutkijoita useana vuonna.

− Aivot ovat tällä hetkellä kaikkein vähiten tutkittu manner ihmisessä. Puhutaan tunnetun maailmankaikkeuden monimutkaisimmasta rakenteesta. Me haluamme selvittää mitkä ihmisen kehityksen varhaiset tekijät vaikuttavat sairauksiin, jotka yleistyvät hyvinvointiyhteiskunnassa: mielialahäiriöt lapsilla ja aikuisilla, ADHD, muistisairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, allergiat sekä ylipaino. Kyseessä on ratkaisujen hakeminen valtaviin inhimillisiin ja kansanterveydellisiin ongelmiin, FinnBrain-tutkimuksen johtaja, professori Hasse Karlsson kertoo. 

− Tavoitteenamme on saada tulokset käyttöön mahdollisimman nopeasti. Olemme jo saaneet viitteitä muun muassa siitä, että äidin raskaudenaikaisella stressillä on yhteys lapsen myöhempiin psyykkisiin häiriöihin ja muihin sairauksiin. Kun tiedämme enemmän tästä, voimme muun muassa kehittää tapoja tukea lasten stressinsäätelyä sekä vähentää riskiä sairastua masennukseen ja lukuisiin muihin sairauksiin.  

Aivosäätiö tukee monia eri lastenpsykiatrian tutkimuksia 

Suomessa yliopistojen tehtävä on edistää vapaata tutkimusta ja tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Yliopistojen omat tutkimusmäärärahat ovat kuitenkin erittäin pienet. Suomen Akatemia rahoittaa yliopistojen tutkimusta, mutta apurahojen tarpeet ovat tutkijoilla lisääntyneet ja vain pieni osa hakijoista saa tukea. Siksi säätiöiden rooli tutkimuksen tukemisessa on erittäin tärkeä.  Myös Hasse Karlssonin johtamalle FinnBrain-tutkimukselle ulkopuolinen rahoitus on elinehto. 

− Meidän tutkimuksessamme työskentelee yli 200 ihmistä, joista vain muutama ihminen on yliopiston palkkalistalla. Suurimman osan työskentelyn mahdollistaa ulkopuolinen rahoitus säätiöistä ja Suomen Akatemiasta. Jos ulkopuolinen rahoitus loppuu, koko hanke kaatuu. 

Vuonna 2021 Aivosäätiö tukee 11 lastenpsykiatrian tutkijaa eri yliopistoissa. Apurahat ovat henkilökohtaisia työskentelyapurahoja. Niiden lisäksi Aivosäätiö rahoittaa usean vuoden ajan HUS Lastensairaalan yhteydessä toimivan BABA-keskuksen Imeväisen aivorytmit -tutkimushanketta. Siinä kehitetään lapsen aivokäyrän mittaamista ja sairauden, kehitysvamman tai kehityksellisen häiriön varhaista diagnosointia helpottavia älyvaatteita. 

Aivosäätiön lastenpsykiatrian tutkimukseen vuodelle 2021 myöntämät apurahat:

  • Aatsinki Anna-Katariina LL, väitöskirjatyö: Lapsen mikrobisto, aivojen ja käyttäytymisen kehitys: assosiaatiot ja mahdolliset mekanismit, Turun yliopisto.
  • Doagu Fatma FM, Post doc: Äidin raskaudenaikaisen mielialavaihtelun vaikutus lapsen DNA metylaatioon, THL.
  • Mattila Inka LL, VTM, väitöskirjatyö: Gestational diabetes mellitus and early life stress as predictors for neuropsychological development, Turun yliopisto.
  • Lehtonen Elina PsM, väitöskirjatyö: Vanhempien ohjannan merkitys autismikirjon lasten katsekontaktin käyttöön, Tampereen yliopisto.
  • Junttila Maria KM, väitöskirjatyö: Autistiset piirteet alakouluiässä ja niiden yhteys jatkumona nuoreen aikuisikään, Oulun yliopisto.
  • Heikkilä Anna-Riitta LL, väitöskirjatyö: Ulkomailta Suomeen adoptoitujen lasten stressi ja sen vaikutus fyysisiin, psyykkisiin ja psykomotorisiin vasteisiin, Helsingin yliopisto.
  • Saarinen Mari PsL väitöskirjatyö: Cognitive and Psychosocial Recovery in Pediatric Mild Traumatic Brain Injury, Turun yliopisto.
  • Silver Eero LL, väitöskirjatyö: Varhaiset altisteet, 5-vuotiaiden aivot ja kognitiiviset taidot: aivojen rakenteellinen tutkimus FinnBrain syntymäkohortissa, Turun yliopisto.
  • Takio Fiia PsT, Post doc: Abnormal gaze behavior as a moderator affecting the early development of top-down self-regulation in autism spectrum disorder, Tampereen yliopisto.
  • Kiviniemi Annukka KM, väitöskirjatyö: Omista vanhemmista luotujen mielikuvien ja lapsuudenkokemusten yhteys myöhempään psykofyysiseen hyvinvointiin, Oulun yliopisto.
  • Tolonen Tuija PsM, väitöskirjatyö: Large-scale brain networks in adult ADHD multidimensional brain imaging study, Helsingin yliopisto.
  • Neurofysiologian professori Sampsa Vanhatalo, työryhmä: Imeväisen aivorytmit: Älyvaatteista laskennalliseen analyysiin ja hoidon monitorointiin (RIB), Helsingin yliopisto

Lisää tietoa Aivosäätiön tukemista tutkimuksista, tutkijoista ja apurahoista täällä. 

Aivosäätiö rakentaa tulevaisuuden Suomea, jossa yhä harvempi joutuu kärsimään aivojen ja hermoston sairauksista. Teemme sen edistämällä lahjoitusvaroin tutkimusta sekä lisäämällä yhteistyössä eri alojen tutkijoiden kanssa ymmärrystä aivoterveydestä, aivosairauksista ja aivotutkimuksesta.

Lahjoita lastenpsykiatrian tutkimukseen.

Lahjoita