Säätiön hallitus on hyväksynyt säännöt kokouksissaan 27.2.2025 ja 27.5.2025
Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt säännöt 14.08.2025

SUOMEN AIVOSÄÄTIÖN SÄÄNNÖT

1§ Toiminimi ja kotipaikka 

Säätiön nimi on ”AIVOSÄÄTIÖ SR”, ruotsiksi ”HJÄRNSTIFTELSEN I FINLAND sr ” englanniksi ”FINNISH BRAIN FOUNDATION sr”. Säätiön kotipaikka on Helsinki. Säätiö voi toiminnassaan käyttää nimen ohella toissijaista tunnusta Aivosäätiö. 

2§ Tarkoitus 

Säätiön tarkoituksena on aivosairauksien ja mielenterveyden tutkimuksen tukeminen ja tunnettuuden kasvattaminen.  

Tarkoituksensa mukaan säätiö kehittää, edistää ja tukee aivojen ja hermoston kehityksen, toiminnan, hyvinvoinnin, terveyden ja sen häiriöiden sekä mielenterveyden ja sen häiriöiden ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen tutkimusta, aivoihin kohdistuvan tiedon ja tutkimustulosten tunnetuksi tekemistä ja hyödyntämistä, hermoston, mielen, aistien ja lihasten ja niihin läheisesti liittyvien sairauksien ehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. 

Tarkoitustaan säätiö toteuttaa 

– rahoittamalla erilaisia kehittämis- ja tutkimushankkeita, 

– myöntämällä apurahoja, avustuksia, palkintoja ja tunnustuksia tutkimusryhmien, yksittäisten tutkijoiden ja yhteisöjen toiminnan tukemiseksi ja neuroalan sekä mielenterveysalan opetus- ja kehittämishankkeisiin, 

– harjoittamalla koulutus- ja julkaisutoimintaa, 

– tukemalla alan hoito- ja tutkimuslaitosten toimintaa, 

– edistämällä potilaiden, omaisten ja henkilökunnan hyvinvointia. 

3§ Peruspääoma ja rahastot 

Säätiöllä on oikeus ottaa ja vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä muulla säätiölain sallimalla tavalla kartuttaa omaisuuttaan.  

Säätiön alaisuuteen voidaan myös perustaa erillisrahastoja, joilla voi olla oma hoitokuntansa. Mikäli säätiölle omaisuutta luovuttanut lahjoittaja tai testamentin tekijä antaa erityisiä määräyksiä luovuttamiensa varojen käytöstä, noudatettakoon näitä määräyksiä, elleivät ne ole ristiriidassa säätiön tarkoituksen kanssa. 

Säätiö voi hankkia ja omistaa kiinteistöjä. 

Säätiölle peruspääoman ja erillisrahastojen lisäksi kertyvistä varoista muodostetaan yleisrahasto, jonka pääoma ja tuotto voidaan säätiön hallituksen määräämällä tavalla käyttää säätiön tarkoitusten toteuttamiseksi. 

Säätiön rahavarat on sijoitettava suunnitelmallisesti noudattaen hyvää säätiötapaa. 

Säätiön tarkoitusta voidaan tukea myös sijoitustoiminnalla. 

4§ Valtuuskunta 

Valtuuskunnan tehtävänä on tukea säätiön tarkoituksen toteutumista, tarjota näkemyksiä ja suosituksia hallitukselle toiminnan ja talouden kehittämiseksi säätiön tarkoituksen toteuttamiseksi. 

Valtuuskunta nimittää ja erottaa hallituksen jäsenet. 

Valtuuskunta voi erottaa hallituksen jäsenen kesken toimikauden, jos vähintään kolme neljäsosaa kokouksessa läsnä olevista valtuuskunnan jäsenistä sitä kannattaa.  

Päätöstä hallituksen jäsenen erottamista koskevasta asiasta ei saa tehdä, jos asiaa ei ole mainittu kokouskutsussa. 

Valtuuskuntaan kuuluu vähintään 10 ja enintään 20 jäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.  

Kolmannes valtuuskunnan jäsenistä on vuosittain erovuorossa. Valtuuskunnan jäsenen toimikausi alkaa sen valtuuskunnan kokouksen päättyessä, jossa hänet on valittu.  

Jos valtuuskunnan jäsen eroaa kesken toimikauden, valitaan seuraavassa valtuuskunnan kokouksessa hänen tilalleen uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 

Valtuuskunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. 

Säätiön perustajat valitsevat ensimmäisen valtuuskunnan jäsenet. Valtuuskunta valitsee tämän jälkeen jäsenet erovuorossa olevien tilalle kuultuaan Alzheimer-säätiön työtä jatkavan erillisrahaston hoitokuntaa, Suomen Lastenpsykiatriyhdistystä, Rinnekotisäätiötä ja Suomen Neurologista yhdistystä. 

Valtuuskunta kokoontuu ainakin kaksi kertaa vuodessa. Valtuuskunnan vuosikokous pidetään viimeistään toukokuussa ja syyskokous viimeistään joulukuussa. 

5§ Valtuuskunnan kokoukset 

Kevätkokouksessa on esiteltävä edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus.  

Kevätkokouksessa valtuuskunta antaa lausunnon tuloslaskelmasta ja taseesta ja toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta. 

Kevätkokouksessa on lisäksi päätettävä muista kokouskutsussa mainituista asioista. 

Syyskokouksessa on valittava (1) erovuorossa olevien valtuuskunnan jäsenten tilalle uudet jäsenet kuitenkin niin, että jäsen voidaan valita enintään kolme kertaa peräkkäin (2) valtuuskunnalle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, (3) tilikaudeksi säätiön hallintoa ja tilejä tarkastamaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamieheksi tilintarkastusyhteisö tai tilintarkastaja, (4) säätiölle tieteellinen asiantuntijaryhmä arvioimaan apurahakäytäntöjä. Tieteelliseen asiantuntijaryhmään voidaan valita myös valtuuskunnan jäseniä. (5) säätiön erillisrahastoille hoitokunnat arvioimaan apurahahakemuksia.  

Syyskokouksessa valtuuskunta antaa lausunnon seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta 

Syyskokouksessa on valittava hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan niin, että vuosittain kolmasosa hallituksen jäsenistä on erovuorossa. Sama henkilö voidaan valita hallituksen jäseneksi tai hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi enintään kolmeksi peräkkäiseksi kolmivuotiskaudeksi. 

Syyskokouksessa on lisäksi päätettävä muista kokouskutsussa mainituista asioista. 

Valtuuskunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla. Jos eri mielipiteitä ilmaantuu, ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei säännöissä muilta osin vaadita määräenemmistöä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, henkilövaalin ollessa kyseessä arpa. 

Valtuuskunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai kun neljä valtuuskunnan jäsentä tai säätiön hallitus sitä vaatii. Kutsu on lähetettävä vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta jäsenille sähköisesti. 

Valtuuskunnan kokouksen avaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja tai varapuheenjohtajankin ollessa estynyt joku saapuvilla oleva valtuuskunnan jäsen. 

Hallituksen jäsenillä on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtuuskunnan kokouksissa. 

Valtuuskunnan kokouksista on tehtävä pöytäkirja, jonka laatii ja allekirjoittaa kokouksen puheenjohtajan määräämä henkilö. Pöytäkirjan tarkastaa ja allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja kaksi kokouksen tähän tehtävään valitsemaa henkilöä. 

6§ Hallitus 

Hallitus huolehtii säätiön omaisuudesta, hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. 

Säätiön hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään kolme ja enintään kahdeksan. Aivosäätiön hallitukseen kuuluu aina vähintään yksi aivosairauksien tutkija.  

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä on läsnä.  

Hallitus edustaa säätiötä, valmistelee valtuuskunnan kokouksissa käsiteltävät asiat.  

Jos hallituksen jäsen eroaa kesken toimikauttaan, valitsee valtuuskunta hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 

Säätiön hallitus voi valita toimitusjohtajan tai asiamiehen, joka hoitaa säätiön juoksevia asioita. 

7§ Erillisrahastot  

Säätiö voi varoja kerätessään ottaa varoja ja lahjoituksia joko säätiön yleisrahastoon tai erillisrahastoihin. Säätiön valtuuskunta nimeää hoitokunnat kolmeksi vuodeksi kerrallaan erillisrahastojen hoitokuntien esityksestä. Lastenpsykiatrian tutkimussäätiön varoista muodostetun erillisrahaston hoitokunnan tulee kuulla esitystä tehdessään Suomen Lastenpsykiatriyhdistystä, Neurologiasäätiön varoista muodostetun erillisrahaston hoitokunnan Suomen Neurologista yhdistystä ja Rinnekodin tutkimussäätiön varoista muodostetun erillisrahaston hoitokunnan Rinnekoti-säätiötä. Alzheimer-säätiön varoista muodostetun erillisrahaston hoitokuntaa nimettäessä tulee kuulla kyseisen säätiön varoista muodostetun erillisrahaston hoitokuntaa. 

Erillisrahaston hoitokunta tai sen valitsema asiantuntijaryhmä arvioi rahastolle tulleet apurahahakemukset. Erillisrahaston hoitokunta tekee esityksen hallitukselle erillisrahastosta jaettavista apurahoista.  

Apurahahakemuksia arvioivan rahaston hoitokunnan tai asiantuntijaryhmän jäsen ei arvioi oman ohjattavan tai ryhmän jäsenen apurahahakemusta. Läheinen sukulaisuussuhde estää myös apurahahakemuksen arvioimisen.  

Hoitokunta voi valita itselleen tieteellisen asiantuntijaryhmän. 

Erillisrahastojen vuosittainen tuotto otetaan lyhentämättömänä kyseiseen erillisrahastoon. 

Yleisrahaston kartuttamiseksi erillisrahastoille lahjoitetuista varoista otetaan % -osuus säätiön yleisrahastoon säätiön toiminnan kulujen kattamiseksi. Hallitus määrittää prosentin tai portaat lahjoituksille vuosittain.  

8§ Säätiön edustaminen  

Säätiötä edustavat hallituksen lisäksi hallituksen puheenjohtaja yksin. Hallitus voi antaa nimetyille henkilöille oikeuden säätiön edustamiseen kaksi yhdessä. 

9§ Tilinpäätös 

Säätiön tilivuosi on kalenterivuosi ja tilit on päätettävä ja luovutettava tilintarkastajalle maaliskuun loppuun mennessä. 

Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa kahden viikon kuluessa siitä, kun he ovat saaneet tilinpäätöksen. 

10§ Sääntöjen muuttaminen ja säätiön purkaminen 

Säätiön sääntöjen muuttamiseen ja säätiön purkamiseen vaaditaan, että ehdotuksia on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa hallituksen jäsenistä. Uudet säännöt tai säätiön purkaminen hyväksytään kahdessa kokouksessa ja toisessa kokouksessa tulee olla läsnä kolme neljäsosa kaikista hallituksen jäsenistä. 

Sääntöjen muuttamista koskeva päätös tulee voimaan vain, jos Patentti- ja rekisterihallitus sen hyväksyy. 

11§ Varojen luovuttaminen säätiön purkautuessa 

Jos säätiö puretaan tai lakkautetaan, tulee varat luovuttaa hallituksen päätöksellä säätiön erillisrahastojen tarkoitusperiä lähellä oleville yhteisöille. 

12§ Muut määräykset 

Muilta osin säätiön toiminnassa noudatetaan voimassa olevia säätiölain säännöksiä.