Suomessa elää jo 200 000 muistisairasta, ja Alzheimerin tauti koskettaa heistä suurinta osaa. Nyt sekä diagnoosissa että hoidossa on tapahtumassa suuria muutoksia. Uudet verikokeet lupaavat helpottaa sairastumisen toteamista, ja ensimmäiset taudin etenemistä hidastavat lääkkeet voivat olla tulossa suomalaispotilaille jo tänä vuonna. 

Neurologian erikoislääkäri ja varhaisiän dementian tutkimusryhmän johtaja Johanna Krüger Oulun yliopistosta kertoo Aivosäätiön Alzheimer-kuukauden webinaarissa, että olemme keskellä merkittävää muutosta: “Alzheimerin taudin tutkimuksessa on edistytty paljon. Olemme murrosvaiheessa, mikä on iloinen asia.” 

Uudet lääkkeet hidastavat, mutta eivät paranna 

Merkittävin uutinen hoidon saralla liittyy uusiin antiamyloidi-vasta-aineisiin, joita edustavat uudet lääkkeet lekanemabi ja donanemabi. Lääkkeet vaikuttavat haitallisten amyloidiplakkien kerääntymiseen aivoissa, jonka on osoitettu olevan yksi syy Alzheimerin taudin taustalla.

Tutkimusten mukaan uudet lääkkeet voivat hidastaa kognitiivisten toimintojen heikkenemistä noin 30 prosentilla, joka voi tarjota jopa vuoden verran lisäaikaa – joskus pidempäänkin – jolloin muisti, kognitio ja toimintakyky säilyvät ennallaan. Ihmelääkkeestä ei siis vielä ole kyse, mutta jatkuva lääketutkimus pyrkii jatkuvasti parantamaan lääkehoitojen tuloksia. Tämänhetkiset lääkkeet eivät siis kokonaan pysäytä tai paranna tautia. “Tavoitteena on, että sitä hyvää elämänlaatua saadaan lisää,” kiteyttää Krüger. 

Lääkkeet ovat jo käytössä useissa maissa, ja lekanemabi on saanut Euroopan komission myyntiluvan. Suomessa niiden käyttöönotto etenee Krügerin mukaan parhaillaan viranomaisten arviointiprosesseissa. Fimea arvioi lääkkeiden hoidollista ja taloudellista arvoa, ja PALKO antaa suosituksen palveluvalikoimaan ottamisesta. Geriatrian erikoislääkäri Arvo Haapanen kertoi MTVn haastattelussa lekanemabin tulevan lääkäriasema Mehiläisen valikoimaan vuoden 2025 lokakuussa. Terveystalo ilmoitti antavansa lisätietoja tulevina viikkoina lekanemabin saatavuudesta lääkäriasemillaan. 

Lääkkeiden käyttö edellyttää tarkkaa potilasvalintaa. Ne on tarkoitettu amyloidipositiivisille varhaisvaiheen potilaille, ja esimerkiksi kaksinkertainen ApoE4-geenimuoto estää lääkityksen haittavaikutusriskien vuoksi. Tämä korostaa entisestään varhaisen ja tarkan diagnostiikan merkitystä. 

Näköpiirissä yhä enemmän vaihtoehtoja 

Tutkimuksen saralla tapahtuu valtavasti: vuonna 2025 käynnissä on 122 kliinistä lääketutkimusta, joista 31 on edennyt tutkimuksen viimeiseen vaiheeseen. Suurin osa tutkimuksista keskittyy amyloidiplakkien hallitsemiseen aivoissa, mutta tutkimuskohteina ovat myös Alzheimerin taudissa esiintyvät tau-proteiini ja aivojen tulehdusreaktiot. Tulevaisuudessa saatetaan nähdä myös yhdistelmähoitoja, jotka vaikuttavat useisiin taudin mekanismeihin yhtä aikaa. 

“Uusia tutkimuksia tarvitaan, edelleenkin, vaikka nämä uudet antiamyloidilääkkeet ovat varsin lupaavia, niin ne eivät valitettavasti sovellu kaikille,” Krüger sanoo. 

“Ollaan murrosvaiheessa, mikä on iloinen asia” 

Alzheimerin taudin tutkimus ja hoito ovat kovaa vauhtia siirtymässä uudelle aikakaudelle. Verikokeet lupaavat helpottaa diagnostiikkaa, ja uudet lääkkeet voivat antaa sairastuneille arvokasta lisäaikaa toimintakyvyn säilyttämisessä. 

“Nyt ollaan tosi lähellä, että me Suomessa saadaan Alzheimerin taudin kulkuun merkittävästi vaikuttavia lääkeaineita,” summaa Krüger. “Ensimmäisten lääkkeiden saaminen toivottavasti lisää panostuksia myös tutkimukseen, joka johtaa parantavan hoidon löytämiseen joku päivä.” 

Suomen terveydenhuollossa ratkaisevaa on, kuinka nopeasti ja kattavasti nämä innovaatiot saadaan käyttöön – ja millaisia kansallisia linjauksia niiden hyödyntämiseen laaditaan. Potilaiden ja heidän läheistensä kannalta varhainen tunnistaminen, oikea diagnoosi ja ajoissa aloitettu tuki ovat tärkeämpiä kuin koskaan. 

Krüger kiteyttää tunnelman: “Positiiviselta vaikuttaa tulevaisuus”.