Huikea Alzheimer-tulos: sähkövirta palautti potilaiden muistin

Lahjoita Alzheimerin taudin tutkimukseen

Lahjoittamalla autat tutkijoita löytämään uusia hoitoja ja lopulta myös parannuskeinon Alzheimerin tautiin. Tutkimus ei etene ilman rahoitusta – siksi lahjoituksesi on äärimmäisen tärkeä.

Lahjoita

Huikea Alzheimer-tulos: sähkövirta palautti potilaiden muistin. Brescian yliopistossa Italiassa on saatu merkittäviä uusia tuloksia Alzheimerin taudin hoidossa. Tutkimuksessa varhaista Alzheimerin tautia sairastavien potilaiden aivoihin johdettiin pieniä määriä sähköä. Tunnin mittaisen kokeen aikana potilaiden muisti parani huomattavasti verrattuna lumehoitoon. Tulokset on julkaistu arvovaltaisessa Annals of Neurology -julkaisussa. Aivosäätiön tukema suomalaistutkija Eino Solje kuuluu uraauurtavaan tutkimusryhmään.


Alzheimerin taudin perimmäisiä syitä ei vieläkään täysin tunneta. Tiedetään kuitenkin, että sairastuneen henkilön aivoihin muodostuu muun muassa beeta-amyloidikertymiä ja sen vaikutuksesta tapahtuu mikroskooppisen pieniä vaurioita hermosoluissa. Tällöin muisti ja tiedonkäsittely heikentyvät. Muistisairauksiin liittyy myös muutoksia aivojen sähköisessä rytmissä.

Aivojen hermosoluissa tiedot kulkevat sähköisesti, kuin sähkö sähköjohtoa pitkin. Ihmisen ollessa hereillä sähkö kulkee rytmikkäästi tikuttaen, mutta nukkuessa sähköinen toiminta hidastuu. Hermosolujen yhteyksiä voimistavat ja jarruttavat hermovälittäjäaineet ovat aivojen toiminnan perusta. Muistisairauksissa aivojen sähköinen toiminta hidastuu ja on epäjärjestelmällistä.

Sähkön vaikutusta muistisairauksiin on tutkittu aiemmin vain vähän

Alzheimerin taudin aiheuttamia oireita on pystytty lievittämään lääkehoidoilla reilun kahdenkymmenen vuoden ajan. Sen sijaan sairauden etenemisen pysäyttävän tai sen kokonaan parantavan hoidon kehittäminen on osoittautunut haastavaksi. Maailmalla on käynnissä kymmeniä taudin pysäyttämiseen tähtääviä lääketutkimuksia, mutta moni on jouduttu keskeyttämään testattavan lääkkeen aiheuttamien sivuvaikutusten tai tehottomuuden vuoksi.

Sähkö ja erityisesti terveiden aivojen rytmiikan mukainen vaihtovirta (gammataajuus) on jäänyt muistisairauksien tutkimuksessa vähälle huomiolle. Terveillä koehenkilöillä on tehty hyvin pieni pilottitutkimus, jossa osallistujien aivoja stimuloitiin gammataajuisella vaihtovirralla. Tämän todettiin tehostavan älyllistä suorituskykyä ja synnyttävän ”heureka”-oivalluksia. Eläinkokeissa on havaittu, että liki puolet hiiren aivoissa olevasta Alzheimerin tautiin liittyvästä beeta-amyloidikuormasta saatiin katoamaan lyhyen gammataajuisen ärsytyksen aikana.

Tutkimukseen osallistui varhaista Alzheimerin tautia sairastavia

Brescian yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko Alzheimerin tautia sairastavien potilaiden muistiin vaikuttaa päänahan pinnalta annettavalla gammataajuisella vaihtovirtastimulaatiolla (tACS). Professori Barbara Borronin johtamaan kansainväliseen tutkimusryhmään kuuluu tutkijoita useista Euroopan maista sekä Harvardin yliopistosta USA:sta. Myös dosentti Eino Solje Itä-Suomen yliopistosta on tutkimusryhmän jäsen.

Bresciassa toteutettuun kaksoissokkotutkimukseen osallistui 60 varhaista Alzheimerin tautia sairastavaa potilasta, joista hieman yli puolet oli naisia. Iältään osallistujat olivat keskimäärin 72-vuotiaita ja heillä Alzheimerin tauti oli melko alussa, mutta selvästi edennyt.

Tutkimuksessa potilaiden aivoja stimuloitiin satunnaisessa järjestyksessä kahden viikon välein kertaalleen tunnin ajan gammataajuisella vaihtovirralla ja kertaalleen tunnin mittaisella lumehoidolla. Muutoksia potilaiden muistissa testattiin ennen ja jälkeen vaihtovirtakäsittelyn tehdyillä sanatesteillä sekä käsittelyn aikana toistetuilla tehtäväsarjoilla, joissa piti muun muassa yhdistää kasvoja ja nimiä.

Potilaat saivat sekä lume- että oikeaa hoitoa. Sähköstimulaatio ei aiheuttanut sivuvaikutuksia pientä nipistelyä ja kutinaa lukuun ottamatta, ja samat oireet ilmenivät myös lumekäsittelyn aikana.


Nyt saadut tulokset sekä aiemmat tulokset eläinkokeissa antavat viitteitä siitä, että saattaisi olla mahdollista kehittää hoito, jolla voitaisiin korjata Alzheimerin taudin aiheuttamaa vahinkoa aivoissa sähköä hyödyntämällä.


Potilaiden muisti parani merkittävästi kokeen aikana

Koetilanteen aikana potilaiden muisti parani huomattavasti. Vaihtovirtastimulaatiota saaneet potilaat muistivat kokeen jälkeen tehdyissä sanatesteissä noin 26 sanaa, kun taas lumekäsittelyssä tulos oli keskimäärin 19 sanaa. Viivästynyttä muistia kartoittaneessa testissä sähkövirtaa saaneiden potilaiden tulos oli erityisen merkittävä: he pystyivät palauttamaan sanoja mieleen 250 prosenttia paremmin kuin lumehoitoa saaneet. Tulokset ovat tilastollisesti hyvin vahvat ja ne on julkaistu arvovaltaisessa Annals of Neurology -julkaisusarjassa.

Tutkimus oli kaksoissokkoutettu eli hoitoa antava lääkäri ja potilas eivät tienneet, annetaanko oikeaa hoitoa vai lumehoitoa.
– Hoidon teho oli kuitenkin niin selvä, että tutkijana pystyin helposti huomaamaan potilaan muistin ja olemuksen kohentumisesta kumpaa hoitoa hän sai, Eino Solje kertoo.

Yksittäinen tunnin mittainen sähköstimulaatio ei todennäköisesti saanut aikaa pysyvää muutosta muistissa, vaikkakin vielä noin tunnin testauksen jälkeen muistitestien tulokset olivat hyviä. Omaisten arvion mukaan potilaiden oireet olivat muutaman päivän ajan lievemmät, mutta alkoivat sen jälkeen palautua ennalleen.

Eniten hyötyä potilailla, joilla ei ole Apo-e 4 -geeniä

Ylivoimaisesti merkittävin riskigeenimuoto Alzheimerin taudin kannalta on apolipoproteiini epsilon 4, jota kantaa peräti kolmannes suomalaisista. Jos se periytyy toiselta vanhemmalta, on sairastumisriski kolminkertainen verrattuna henkilöön, jolla ei ole kyseistä geeniä. Jos geenin perii molemmilta vanhemmilta, on riski 16-kertainen.

Brescian yliopiston tutkimuksessa potilaiden geneettinen profiili vaikutti siihen, miten paljon sähköstimulaatio paransi muistia: tulokset olivat paremmat potilailla, joilla ei ollut Apo-e 4 -geeniä. Kaikkein vähiten käsittelystä hyötyivät osallistujat, joilla Apo-e 4 geeni periytyi sekä äidin että isän puolelta. Myös se missä vaiheessa Alzheimerin tauti oli, vaikutti tuloksiin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus oli, sitä dramaattisempi vaikutus sähkökäsittelyllä oli muistiin.

Uutta toivoa potilaille

Eino Solje pitää nyt saatuja tuloksia mullistavina.
– Ne sekä aiemmat tulokset eläinkokeissa antavat viitteitä siitä, että saattaisi olla mahdollista kehittää hoito, jolla voitaisiin korjata jo tapahtunutta vahinkoa aivoissa sähköä hyödyntämällä. Nykyiset Alzheimer-lääkkeet lieventävät oireita, mutta eivät pysäytä tautia tai hidasta sen etenemistä.

– Tuoreet tutkimustulokset antavat potilaille toivoa uudella tavalla. Samantapaista menetelmää hyödyntäneissä eläinkokeissa pysyttiin aktivoimaan beeta-amyloidia poistavien mikrogliasolujen toimintaa. Koska saimme jo kertakäsittelyllä näin upeita tuloksia, on kiinnostavaa, millaisia tuloksia voitaisiin saada esimerkiksi viikon aikana toteutettavalla päivittäisellä hoitosarjalla tai säännöllisesti toistetuilla hoidoilla.

Dekaani pitää tuloksia lupaavina

Eino Solje korostaa, että uuden hoidon kehittäminen ei tapahdu hetkessä ja matkan aikana voi tulla yllätyksiä.
– Lupaavat tutkimustulokset eivät tarkoita sitä, että vielä ensi tai sitä seuraavana vuonna olisi tarjolla uusia hoitoja. Emme tiedä miten pitkään gammataajuisella vaihtovirtastimulaatiolla voidaan tehostaa muistia tai kuinka kauan teho kestäisi. Pidemmän hoidon aikana voi myös alkaa ilmetä haittavaikutuksia.

Mikäli toistettu käsittely osoittautuisi toimivaksi ja hyvin siedetyksi, olisi kyseessä kuitenkin melko yksinkertainen ja edullinen hoito – ja mullistava muutos miljoonien Alzheimer-potilaiden ja heidän läheistensä elämään.
− Nyt saadut tulokset ovat kiinnostavia ja varsin lupaavia. Tiedonkäsittelyn, erityisesti muistin tehostuminen jo tunnin hoidolla, on hoidetuilla potilailla ollut merkittävää ja hoito vaikuttaa teknisesti yksinkertaiselta, kommentoi tuloksia Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Anne Remes.

− Hoidon neurobiologiset mekanismit ovat vielä osin epäselviä, vaikka kirjallisuudessa onkin kuvattu mahdollisia vaikutusmekanismeja. Selvitettävää on vielä siinä, kuinka pitkä teho yhdellä hoitokerralla on ja tehostuuko vaikutus useilla hoitokerroilla. Lisäksi siitä, vaikuttaako hoito taudin etenemiseen vai ainoastaan oireisiin, ei ole vielä tietoa. Lisätutkimusten myötä hoidon pitkäaikaiset vaikutukset selviävät ja nyt esitettyjen tulosten perusteella lisätutkimuksiin kannattaa ehdottomasti edetä, Remes jatkaa.

Seuraavaksi tutkitaan usean päivän hoidon vaikutusta

Sähköstimulaatioon perustuva tutkimus jatkuu Brescian yliopistossa ja käynnistyy myös Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa. Seuraavaksi on tarkoitus testata miten hoidon antaminen useampana päivänä vaikuttaa potilaiden muistiin.

− Lisäksi meitä kiinnostaa muun muassa se voitaisiinko myös otsaohimolohkorappeuman ja Lewyn kappale -taudin kohdalla saada aikaan yhtä hyviä tuloksia, Eino Solje kertoo.

Asiantuntijat

LT, dosentti Eino Solje, Itä-Suomen yliopisto

LT Eino Solje on tutkimusryhmän johtaja ja dosentti Itä-Suomen yliopistossa sekä post doc -tutkija Brescian yliopistossa Italiassa. Solje sai Vuoden nuori kliininen tutkija -palkinnon vuonna 2021. Hän on perehtynyt erityisesti otsa-ohimolohkorappeumien tutkimukseen. Aivosäätiö on tukenut Soljen muistisairauksien diagnostiikkaan, tautimekanismeihin ja nyt myös hoidollisiin interventioihin kohdistuvaa tutkimusta Suomessa ja Italiassa.

Dekaani Anne Remes, Helsingin yliopisto

LT Anne Remes on Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani. Hän on tutkinut etenkin varhain alkavien neurodegeneratiivisten muistisairauksien geneettistä epidemiologiaa ja biokemiallisia mekanismeja. Remeksen tutkimuksen kohteena ovat mm. varhain alkavat ja perinnölliset muistisairaudet, otsalohkodementia sekä työikäisten työkykyä rajoittavat ei-dementoiviin sairauksiin liittyvät muistipulmat.

Tilaa uutiskirjeemme

Uutiskirjeemme ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa.
Se sisältää uutisia aivotutkimuksesta, tutkijoista ja apurahoista
sekä tapahtumista ja muusta toiminnastamme.