Sisällysluettelo

    Lahjoita

    Muut lahjoitusmuodot

    Miten lahjoitukseni käytetään?

    Aivosäätiö myöntää vuosittain apurahoja aivojen ja hermoston toimintaan tai niihin liittyviin sairauksiin kohdistuvaan tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimukset selvittävät aivoperäisten sairauksien syntymekanismeja, edistävät niiden varhaista tunnistamista ja hoitoa sekä tuovat uutta tietoa aivoterveyteen vaikuttavista tekijöistä. 

    Aivosäätiön myöntämät apurahat 2010-2020

    Alzheimerin tauti, otsalohkodementia ja muut dementoivat sairaudet
    354 950,00 €

    Lasten- ja nuorisopsykiatria, mm. ADHD ja autismi
    376 380,00 €

    ALS, SMA ja muut lihastaudit
    7 805,00 €

    Aivoverenkiertohäiriöt, epilepsia, MS-tauti, Parkinsonin tauti ja muut neurologiset sairaudet
    220 700,00 €

    Kehitysvammaisuus
    336 790,00 €

    Aivosäätiön yleisrahastosta myönnetyt apurahat, mm. aivojen glymfaattisen järjestelmän tutkimus ja lastenneurologia
    199 800,00 €


    Aivotutkimus kehittyy harppauksin

    Aivotutkimus kehittyy isoin harppauksin. Esimerkiksi otsalohkodementian, Lewyn kappale -taudin ja lihastautien diagnosointi on kehittynyt valtavasti ja aivoverenkiertohäiröiden hoito mullistunut viimeisten vuosikymmenien aikana.

    Aivotutkimus tuo tärkeää uutta tietoa myös aivojen perustoiminnoista, kuten tiedonkäsittelystä. Aivotutkimuksen avulla voidaan myös yhä paremmin ymmärtää mistä erilaiset tunnereaktiot syntyvät ja miten ne vaikuttavat ihmisen sosiaalisiin suhteisiin.

    Genetiikan eli perinnöllisyystieteen kehittyminen on mullistanut aivosairauksien tutkimuksen. Sen avulla saatiin muun muassa selville mitkä Alzheimerin tautia aiheuttavan APP-geenin mutaatiot aiheuttavat sairauden varhaista ja nopeasti etenevää muotoa. Geneettisten tutkimusten avulla on saatu myös valtavasti uutta tietoa isosta joukosta harvinaisia perinnöllisiä sairauksia.

    Suomalainen aivotutkimus on erittäin korkeatasoista. Suomalaiset tutkijat ja tutkimuslaboratoriot ovat olleet avainasemassa muun muassa aivojen MEG (aivomagneettikäyrä eli magnetoenkefalografia) -kuvantamisen kehityksessä. Myös solu- ja molekyylibiologiaan perustuva neurobiologinen ja aivosairauksien geenitaustaa selvittävä perinnöllisyystieteellinen tutkimus ovat Suomessa maailman huippuluokkaa, kuten myös aivoverenkiertohäiriöiden hoidon kehittäminen ja eräät psykiatristen sairauksien tutkimusalueet.


    Aivosairauksia ennaltaehkäisevät keinot ja parantavat hoidot voidaan löytää vain tieteellisellä tutkimuksella.


    Tietoa tutkimuskohteista

    Aivosäätiö tukee Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien, kehitysvammojen, lasten- ja nuorisopsykiatrian, lihastautien, neurokirurgian, neurologian (aivovammojen, aivoverenkiertohäiriöiden, epilepsian, MS-taudin ja Parkinsonin taudin) sekä muusikon terveyden tutkimusta. Lue lisää alla.

    Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien tutkimus

    Alzheimerin tauti on muistisairauksista yleisin. Se on hitaasti ja tasaisesti etenevä sairaus, jonka yleisyys kasvaa voimakkaasti iän myötä. Alzheimerin taudin suurimmat läpimurrot on tehty viimeisten 35 vuoden aikana ja muiden muistisairauksien, kuten otsalohkodementian ja Levyn kappale -taudin diagnosointi on kehittynyt viimeksi kuluneina kymmenenä vuotena valtavasti.

    Alzheimerin tautia tutkitaan Suomessa Helsingin, Itä-Suomen, Oulun ja Turun yliopistoissa ja yliopistollisissa sairaaloissa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL). Tavoitteena on tunnistaa uusia Alzheimerin tautiin liittyviä riskitekijöitä ja niiden tautimekanismeja sekä kehittää sitä kautta tautia paremmin ennakoivia biomarkkereita (ihmisistä kerättäviä erilaisia näytteitä) ja hoitomenetelmiä. Tavoitteena on myös diagnosoida työikäisten muistisairaudet mahdollisimman varhain ja oikein. Viime aikojen tärkeimpiä tutkimussaavutuksia ovat uusien Alzheimerin tautiin liittyvien riskigeenien tunnistaminen ja tautimekanismien selvittäminen tiettyjen geenimuutosten osalta, Alzheimerin taudin ja tyypin 2 diabeteksen yhteisten tautimekanismien selvittäminen, uusien tutkimusmenetelmien kehittäminen työikäisten muistisairauksien diagnostiikkaan sekä translationaalisen lääketieteen hyödyntäminen riskigeenilöydösten tutkimuksessa (translationaalisessa tutkimuksessa perustutkimustietoa hyödynnetään kliinisessä eli ihmisillä tehtävässä lääketieteellisessä tutkimuksessa ja päinvastoin).

    Aivosäätiö tukee mm. Vesa Kiviniemen tutkimusta aivojen glymfaattisesta kierrosta

    Oulun yliopistossa ja yliopistollisessa sairaalassa on käynnissä neuroradiologian professori Vesa Kiviniemen johtama hanke, jonka aiheena on aivojen glymfaattisen kierron merkitys Alzheimerin taudissa. Aivosäätiö rahoittaa Kiviniemen tutkimusta yhdessä Suomen Akatemian kanssa.

    Lue lisää tutkimuksesta

    Otsalohkodementiaa tutkitaan Suomessa Itä-Suomen ja Oulun yliopistoissa. Sairauden puhkeamissyyn selvittäminen ja riittävän varhainen taudin tunnistaminen ovat avainasemassa vaikuttavien hoitojen kehittämisessä. Siksi tutkimusta tehdään etenkin diagnostiikkaan ja tautimekanismien ymmärtämiseen liittyen. Tutkijat selvittävät myös millaisia muutoksia aivoissa sairaus aiheuttaa ja mihin biomarkkereihin eli ihmisistä kerättäviin erilaisiin näytteisiin muutokset liittyvät. Suomalaiset verinäytteestä tehtävät tutkimukset ovat johtaneet kansainvälisesti mullistaviin tuloksiin: niiden avulla on selvitetty miten skitsofrenia ja otsalohkodementia voidaan erottaa toisistaan.

    Kehitysvammatutkimus

    Kehitysvammaisuus tarkoittaa vaikeutta oppia ja ymmärtää uusia asioita. Lisäksi kehitysvammaisella ihmisellä voi olla haasteita sosiaalisissa, kielellisissä ja motorisissa taidoissa, omatoimisuudessa sekä tarkkaavaisuudessa ja asioiden hahmottamisessa. Kehitysvammojen lääketieteellisellä tutkimuksella pyritään ennen kaikkea vammojen taustasyyn selvittämiseen. Kehitysvammainen henkilö ei usein itse pysty kuvailemaan oireitaan. Siksi oireiden taustasyyn tietäminen on oleellista hoitotoimenpiteitä suunniteltaessa. Kun taustasyy tunnetaan, voidaan kehitysvamman aiheuttamia oireita lievittää paremmin ja siten parantaa kehitysvammaisen ihmisen elämänlaatua. Taustasyyn selvittämisessä geneettiset tutkimukset ovat avainasemassa. Geneettiset tutkimustekniikat ovat viime vuosina kehittyneet merkittävästi.

    Suomessa on erittäin hyvät mahdollisuudet tehdä kehitysvammatutkimusta. Tämä johtuu siitä, että meillä toteutettiin 1960-luvulla kehitysvammaisille tarkoitettu keskitetty palvelujärjestelmä, joka on helpottanut muun muassa potilastietojen keräämistä tutkimuksia varten. Lisäksi Suomen ainutlaatuiset 1600-luvun puoliväliin asti ulottuvat kirkonkirjat auttavat oleellisesti tutkimuksissa, sillä niiden avulla pystytään selvittämään erilaisten geneettisten oireyhtymien esiintymistä suvuissa. Suomi on myös Hollannin ohella Euroopan ainoa maa, jossa koulutetaan kehitysvammalääkäreitä. Lääketieteellisen tutkimuksen lisäksi kehitysvammojen neuropsykologinen tutkimus on erittäin tärkeää.  Tällä hetkellä Suomessa tehdään muun muassa eri oireyhtymien seurantatutkimuksia, joissa selvitetään miten kehitysvammaisten ihmisten tiedolliset taidot muuttuvat iän myötä.

    Lasten- ja nuorisopsykiatrian tutkimus

    Valtaosa nuoruus- ja aikuisiän mielenterveyssairauksista alkaa lapsuusiässä, ja myös niiden ehkäisy on tehokkainta silloin. Lapsen aivot eivät odota, sillä ne kehittyvät koko ajan kiihkeästi. Varhaisella hoitoon pääsyllä, hyvällä diagnostiikalla ja sen myötä asianmukaisella hoidolla lasten mielenterveyden häiriöitä on mahdollista parantaa merkittävästi, ja toistuvien häiriöiden osalta vähentää huomattavasti niiden vaikutusta myöhemmällä iällä.

    Lastenpsykiatria keskittyy alle 13-vuotiaiden lasten mielenterveysongelmiin, niiden ehkäisyyn ja hoitoon. Sen piiriin kuuluvat myös autismikirjon häiriöt ja neuropsykiatriset häiriöt, kuten ADHD. Lastenpsykiatrian tutkimuskohteita ovat esimerkiksi pienten lasten kehitykseen ja siinä esiintyviin syömisen, unen ja kiintymyssuhteen häiriöihin suuntautuva kehityspsykiatria, käytöshäiriöiden ja autismikirjon häiriöiden tutkimus, erilaisiin lapsuusiän psyykkisiin traumoihin kuten koulukiusaamiseen liittyvä tutkimus sekä digitaalisen teknologian hyödyntäminen lasten mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyssä, diagnosoinnissa ja hoidossa. Nuorisopsykiatria hoitaa 13-18 -vuotiaiden nuorten mielenterveyden häiriöitä. Nuorilla mielenterveyden ongelmat ovat osin samoja kuin lapsilla ja aikuisilla, mutta lisäksi on erityisesti nuoruuden kehitysvaiheisiin liittyviä haasteita. Näitä ovat esimerkiksi kohonnut psykoosialttius ja syömishäiriöt.

    Aivosäätiö tukee mm. Imeväisen aivorytmit -tutkimushanketta

    Suomessa lasten aivotutkimuksessa ollaan monella saralla edelläkävijöitä maailmassa, mutta aivojen kehityksestä tiedetään niin meillä kuin muuallakin edelleen hämmentävän vähän. Sairauden, kehitysvamman tai kehityksellisen häiriön aikainen diagnosointi on kuitenkin kuntoutuksen kannalta oleellista. HUS Lastensairaalan yhteydessä toimivan BABA-keskuksen Imeväisen aivorytmit -tutkimushankkeessa kehitetään lapsen aivokäyrän mittaamista ja varhaista diagnosointia helpottavia älyvaatteita. Aivosäätiön osittain rahoittama, kliinisen neurofysiologian professori Sampsa Vanhatalon johtama monitieteellinen tutkimus on kansainvälisesti ainutlaatuinen.

    Lue lisää hankkeesta

    Lihastautien tutkimus

    Lihastaudit ovat harvinaisia ja usein perinnöllisiä neurologisia sairauksia, joille on ominaista tahdonalaisen lihaksiston etenevä heikkeneminen tai muu toimintahäiriö. Lihastauti voi ilmetä jo vastasyntyneellä tai vasta myöhemmin lapsuudessa, nuoruudessa tai aikuisena. Samakin diagnoosi voi olla vaikeusasteeltaan erilainen jopa saman perheen jäsenillä, vaihdellen lievästä fyysisestä toimintarajoitteesta vaikeavammaisuuteen. Lihassairauksia ovat mm. ALS, SMA ja Duchennen lihasdystrofia.

    Useimpien hermostoperäisten lihastautien puhkeamisen syy on edelleen arvoitus. Siksi tutkimus kohdistuu usein juuri sairauksien syntysyiden selvittämiseen. Puhkeamissyyn selvittäminen on tarkemman diagnosoinnin sekä hoitojen kehittämisen edellytys. Lihastautitutkimuksessa tapahtui ratkaiseva läpimurto 1980-luvulla, kun tutkijat onnistuivat kehittämään uusia välineitä geenien tarkempaa tutkimusta varten. Sen jälkeen on voitu määrittää syyperäiset geenit ja niiden mutaatiot sadoissa eri lihastaudeissa. Geeniperäisen diagnoosin saaminen on tärkeää hoidon kohdentamisen ja kehittämisen kannalta. Samalla perhe saa tarkan tiedon perinnöllisyydestä ja taudin ennusteesta.

    Lihastautien tutkimus on parhaimmillaan poikkitieteellistä ja siihen vaaditaan laajaa kansainvälistä yhteistyötä ja kehittyneitä tutkimusryhmiä. Tällainen tutkimus on kallista ja aikaa vievää. Suomessa tehtävä lihastautien tutkimustyö on kuitenkin jo pitkään ollut kansainvälisesti varsin huomattavaa. On tehty merkittäviä havaintoja eri tautien syntymekanismeista sekä löydetty aivan uusia lihastauteja ja niitä aiheuttavia geenivirheitä.

    Neurokirurgian tutkimus

    Neurokirurgian tutkimus edistää keskushermoston, aivojen ja selkäytimen leikkausmenetelmien kehittämistä.

    Neurologia: Aivovammojen, aivoverenkiertohäiriöiden, epilepsian, MS-taudin ja Parkinsonin taudin tutkimus

    Aivovammojen tutkimus

    Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka useimmiten syntyy kaatumisen, putoamisen, liikenneonnettomuuden, vapaa-ajan tapaturman tai pahoinpitelyn seurauksena. Aivovamman ennusteeseen vaikuttaa merkittävästi vamman vakavuus. Vaikka lievän aivovamman oireet voivat alussa olla merkittävät, siitä toivutaan kuitenkin yleensä oireettomaksi. Keskivaikeissakin aivovammoissa ennuste on tavallisesti hyvä, vaikka pitkäkestoisia haittoja saattaakin jäädä. Alkuvaiheessa vaikeaksi luokittuvien vammojen kohdalla akuuttivaiheen kuolleisuus on valitettavasti merkittävä.

    Alkuvaiheesta pelastuneiden ennuste on viime vuosina ja vuosikymmeninä parantunut huomattavasti kehittyneen ensihoidon sekä neurokirurgian ja neuroanestesiologian menetelmien kehittymisen ja saatavuuden myötä. Modernin neurotieteen ansiosta aivokuntoutus kehittyy koko ajan. Vilkkaasti tutkitaan muun muassa verenkierron kautta siirrettäviä erilaistumattomia kantasoluja, jotka voivat aivoissa erikoistua hermosoluiksi ja osallistua vaurioituneen alueen uudelleenorganisoitumiseen. Tällaiset tutkimukset liittyvät hyvin laajoihin aivovaurioihin. Hermostoon siirrettävät uudet solut eivät kuitenkaan sisällä mitään informaatiota. Ne eivät siten itsessään palauta menetettyjä taitoja eivätkä korvaa perinteistä kuntoutusta, mutta parantavat hermoston valmiutta oppia taidot uudelleen.

    Aivoverenkiertohäiriöiden tutkimus

    Aivoverenkiertohäiriöllä tarkoitetaan aivoinfarktia, aivoverenvuotoa tai ohimenevää aivoverenkiertohäiriötä (TIA). Niissä aivojen verenkierto häiriintyy jollain aivojen alueella verihyytymän aiheuttaman suonitukoksen tai verenvuodon takia ja aivokudos kärsii hapenpuutteesta. Mikäli tila kestää muutamia tunteja pidempään, on seurauksena yleensä pysyvä vaurio aivoissa. Siksi mahdollisimman nopea hakeutuminen sairaalahoitoon on erittäin tärkeää.

    Suomessa on maailman edistynein aivoverenkiertohäiriöiden akuutti hoito, jota suomalaistutkijat ovat myös olleet alusta alkaen kehittämässä. Eteisvärinä selittää suurimman osan aivoinfarkteista ja myös vaikeimmat infarktit. Eteisvärinän hoitoon tarkoitetut verenohennuslääkkeet kehittyvät koko ajan tehokkaammiksi ja turvallisemmiksi, ja myös tässä tutkimustyössä Suomi on ollut aktiivisesti mukana. Tutkimusta tehdään tutkijoiden ja tutkimuskeskusten kansallisessa ja kansainvälisessä verkostossa. Tärkeimpiä akuutin aivoverenkiertohäiriön hoitotutkimuksia ovat sekä globaalit satunnaistetut vaiheen II-III lääke- ja laitetutkimukset että tutkijalähtöiset akateemiset tutkimukset, joihin sisältyy sekä akuuttihoitoon että ennaltaehkäisyyn liittyviä tutkimuksia.

    Veritulpanestolääkkeitä ja verenohennuslääkkeitä koskevat tutkimukset ovat usein johtaneet uusiin hoitokäytäntöihin maailmanlaajuisesti. Suomi on maailman kärjessä nuorten aivoverenkiertohäiriöitä koskevissa tutkimuksissa (aivoinfarkti, kaulavaltimon dissektoituma, kryptogeeninen eli sisäsyntyinen aivoinfarkti, aivoverenvuoto), aivovaltimoaneurysmatutkimuksissa (mukaan luettuna epidemiologinen eli esiintyvyyttä väestössä selvittävä tutkimus) sekä aivojen kuvantamistutkimuksessa. Myös aivoinfarktipotilaiden musiikkikuntoutus on suomalaisen tutkimuksen tulosta. Myös geneettinen tutkimus ja tekoälyn soveltaminen ovat lupaavia tulevaisuuden aloja.

    Epilepsian tutkimus

    Epilepsia on aivojen sairaus, jossa potilaalla on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia ja mahdollisesti myös neurologisia, kognitiivisia, psyykkisiä tai sosiaalisia toimintakyvyn ongelmia. Epileptinen kohtaus on oire, joka johtuu aivojen kuorikerroksen poikkeavasta sähköisestä toiminnasta.

    Epilepsiaa tutkitaan Suomessa yliopistollisissa sairaaloissa ja niihin liittyvissä yliopistoissa. Vaikean epilepsian diagnostiikkaa ja hoitoa kansallisesti koordinoi Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS), joka johtaa kaikkien yliopistosairaaloiden koordinaatiotyöryhmää, joka organisoi myös kansallisia kliinisiä tutkimuksia. Tutkimuksen avulla pyritään mm. mahdollisimman varhain tunnistamaan riski vaikeahoitoisen epilepsian kehittymiseen. Mitä aikaisemmin ja tarkemmin diagnoosi pystytään tekemään, sitä paremmin potilaita pystytään hoitamaan. Myös helpommin hoidettavissa tapauksissa epilepsian onnistunut lääkehoito edellyttää yleensä usean eri lääkkeen kokeilua ja vaihtamista. Tämä aiheuttaa potilaille paljon kärsimystä. Tutkimuksen avulla pyritään nykyistä aiemmin ja paremmin tunnistamaan millainen lääkehoito kullekin potilaalle sopii heidän yksilölliseen epilepsiaansa.

    MS-taudin tutkimus

    MS-tauti on etenkin nuorten aikuisten sairaus. Se vaikuttaa liikunta- ja toimintakykyyn aiheuttamalla elimistössä tulehduspesäkkeitä, jotka vaurioittavat aivojen ja muun keskushermoston valkoista ainetta. MS-taudin tutkimus keskittyy etenkin taudin diagnoosimenetelmien ja sitä kautta hoidon kehittämiseen. Suurimmat läpimurrot MS-taudin tutkimuksessa viimeisten 20-30 vuoden aikana on tehty lääkehoidoissa: tutkijat ovat löytäneet yhdeksän eri lääkeainetta, joilla MS-tautia voidaan hoitaa. Myös taudin diagnosointi on kehittynyt huomattavasti.

    MS-tauti on pohjimmiltaan veren valkosolujen sairaus ja kaikki taudissa perustuu siihen, että se muuttaa valkosolujen toimintaa. Helsingin yliopistossa valkosoluista etsitään niin sanottuja terroristiklooneja, jotka ovat poikkeavasti aktivoituneita soluja. Tavoitteena on tunnistaa solut, joihin hoidot kannattaa kohdistaa sekä kehittää tulevaisuudessa täsmähoitoja, jotka voitaisiin kohdistaa miljardien solujen sijasta tuhansiin tai kymmeniin tuhansiin soluihin. 

    Turun yliopiston PET-keskuksessa käytettävällä PET-aivokuvantamismentelmällä voidaan havaita asioita, joita normaalilla magneettikuvauksella ei nähdä. PET-kuvaukset ovat osoittaneet, että aivoissa voi tapahtua MS-taudin aktiivisuutta, vaikka taudin tilanne muuten vaikuttaisi rauhalliselta. MS-tautia tutkitaan myös suomalaisyliopistojen yhteisillä tutkimushankkeilla. Taudin alueellisen esiintyvyyden eroja ja muutoksia selvitetään epidemiologisilla tutkimuksilla. Tampereen yliopistossa tutkitaan kantasolulinjoja, tavoitteena mallintaa keskushermoston soluja, joiden vuorovaikutus ei toimi MS-taudissa. Kuopiossa tutkitaan hermovaurion myötä verenkiertoon vapautuvien neurofilamenttien sopivuutta MS-taudin aktiivisuuden biomarkkereiksi. Lääkeaineiden vaikutuksia vertaillaan yhteistyössä lääkeyritysten kanssa.

    Parkinsonin taudin tutkimus

    Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä liikehäiriösairaus, joka johtuu keskiaivojen tietyn alueen, mustatumakkeen, hermosolujen vähittäisestä tuhoutumisesta. Syytä hermosolujen vaurioitumiseen ei tiedetä, mutta se johtaa hermovälittäjäaine dopamiinin puutteeseen ja tahdonalaisia liikkeitä säätelevien hermoratojen vaurioitumiseen. Parkinsonin tautiin liittyvää tutkimusta tehdään Suomessa kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa. Tutkimukset liittyvät mm. infuusio- ja DBS-hoitoihin, Parkinsonin taudin suolisto-oireisiin, genetiikkaan ja taudin esiintyvyyteen väestössä. Lisäksi Parkinsonin tautia tutkitaan intensiivisesti erilaisilla kuvantamismenetelmillä.

    Muusikon terveyden tutkimus

    Muusikon terveydenhuollon peruspilari on muusikon ammatin erityispiirteiden ymmärtäminen. Tähän tarvitaan muusikon terveyttä ymmärtäviä terveydenhuollon ammattilaisia, joita kasvatetaan kouluttamalla. Se on musiikkilääketieteen yksi perustehtävä. Musiikkilääketieteen toinen perustehtävä on tutkia muusikon ammattia ja sen aiheuttamia haasteita muusikon terveydelle. Muusikon ammatin lääketieteellinen tutkimustyö auttaa ymmärtämään ongelmia paremmin ja suuntaamaan voimavaroja oikeisiin kohteisiin musiikkilääketieteessä. Kansainvälisesti arvostettu suomalainen musiikkilääketiede on ollut aina moniammatillista yhteistyötä yli terveydenhuollon ammattikuntien ja erityisen tärkeätä on yhteistyö muusikoiden kanssa. Musiikkilääketieteen kolmas perustehtävä on osallistua muusikoiden perus- ja täydennyskoulutukseen vahvistamalla muusikoiden ymmärrystä omasta terveydestään ja muusikkouteen liittyvien vaivojen ennaltaehkäisystä.

    Aivosäätiön tukemia tutkimuksia

    Aivosäätiön tukemat Suomen Akatemian Tieteellä terveyteen -hankkeet:  

    Neuroradiologian professori Vesa Kiviniemi: Dementian hoito aivojen glymfaattista puhdistusta parantaen –hankkeessa tutkitaan aivojen glymfaattisen puhdistusjärjestelmän kulkureittejä ja toimintaa.

    Kliinisen neurofysiologian professori Sampsa Vanhatalo: Monitieteellisessä Imeväisen aivorytmit -hankkeessa kehitetään lapsen aivokäyrän mittaamista ja varhaista diagnosointia helpottavia älyvaatteita.

    Myönnetyt apurahat

    Vuonna 2020 myönnetyt apurahat

    Alzheimerrahasto vuoden 2020 apurahat:

    1. Asher Sam, väitöskirjatyö: Periodontal Healthfrom Mid-life to Late-life and the Risk for
    Cognitive Impairment and Dementia. Itä-Suomen yliopisto.

    2. Cajanus Antti LL, väitöskirjatyö: Uudet magneettikuvantamisen sekä verinäytteiden
    merkkiaineet otsa-ohimolohkorappeuman erotusdiagnostiikassa ja ennusteen
    määrittämisessä, Itä-Suomen yliopisto.

    3. Katisko Kasper LL (väit) Post doc: Otsa-ohimolohkorappeutumien ei-geneettiset riskitekijät sekä uudet ennusteelliset ja erotusdiagnostiset merkkiaineet, Itä-Suomen yliopisto.

    4. Ollonen Teemu LL, väitöskirjatyö: Hypoksiavasteen vaikutus Alzheimerin tautiin, Oulun yliopisto.

    5. Rantapää Minna TtT, FM väitöskirjatyö: Viittomakielisen muistisairaan ihmisen
    vuorovaikutus ja sen tukeminen.

    6. Ylilauri Maija TtM, väitöskirjatyö: Ravitsemustekijöiden yhteys kognitiiviseen
    suoriutumiseen ja muistisairauksien riskiin, epidemiologinen seurantatutkimus, Itä-Suomen
    yliopisto.

    7. Antila Salli LL, väitöskirjatyö: Meningeal lymphatic vessels in physiological and pathologicalconditions, concentrating on Alzheimer’s disease, Helsingin yliopisto.

    Vesa Kaustia rahaston vuoden 2020 apurahat:

    1. Paananen Veera, väitöskirjatyö: Työikäisten muistisarauksiin liittyvät toiminnanohjauksenongelmat, Oulun yliopisto.

    2. Kurki Samu, väitöskirjatyö: Neuroinflammatoriset mekanismit Alzheimer-tyypin neurodegeneraatiossa ja uusien terapioiden kohteena, Helsingin yliopisto.

    Lastenpsykiatrian rahaston vuoden 2020 apurahat:

    1. Aatsinki Anna-Katariina LL, väitöskirjatyö: Lapsen mikrobisto, aivojen ja käyttäytymisen kehitys: assosiaatiot ja mahdolliset mekanismit, Turun yliopisto.

    2. Mattila Inka LL, VTM, väitöskirjatyö: Gestational diabetes mellitus and early life stress as predictors for neuropsychological development, Turun yliopisto

    3. Lehtonen Elina PsM, väitöskirjatyö: Vanhempien ohjannan merkitys autismikirjon lasten katsekontaktin käyttöön, Tampereen yliopisto.

    4. Junttila Maria KM, väitöskirjatyö: Autistiset piirteet alakouluiässä ja niiden yhteys
    jatkumona nuoreen aikuisikään, Oulun yliopisto.

    5. Heikkilä Anna-Riitta LL, väitöskirjatyö: Ulkomailta Suomeen adoptoitujen lasten stressi ja sen vaikutus fyysisiin, psyykkisiin ja psykomotorisiin vasteisiin, Helsingin yliopisto.

    6. Saarinen Mari PsL väitöskirjatyö: Cognitive and Psychosocial Recovery in Pediatric Mild Traumatic Brain Injury, Turun yliopisto.

    7. Takio Fiia PsT, Post doc: Abnormal gaze behavior as a moderator affecting the early development of top-down self-regulation in autism spectrum disorder, Tampereen yliopisto.

    8. Kiviniemi Annukka KM, väitöskirjatyö: Omista vanhemmista luotujen mielikuvien ja
    lapsuudenkokemusten yhteys myöhempään psykofyysiseen hyvinvointiin, Oulun yliopisto.

    9. Tolonen Tuija PsM, väitöskirjatyö: Large-scale brain networks in adult ADHD multidimensional brain imaging study, Helsingin yliopisto.

    Lastenpsykiatrian rahaston Terttu Arajärvi rahasto vuoden 2020 apurahat:

    1. Doagu Fatma FM, Post doc: Äidin raskaudenaikaisen mielialavaihtelun vaikutus lapsen DNA metylaatioon, THL.

    2. Silver Eero LL, väitöskirjatyö: Varhaiset altisteet, 5-vuotiaiden aivot ja kognitiiviset taidot: aivojen rakenteellinen tutkimus FinnBrain syntymäkohortissa, Turun yliopisto.

    Lihastautien rahaston vuoden 2020 apurahat:

    1. Rönkkö Julius, väitöskirjatyö: Calcium shannels in motor neuron function and disease,
    Helsingin yliopisto.

    Neurologiarahaston vuoden 2020 apurahat:

    1. Hermelo Ismail, MSc, väitöskirjatyö: Diffuse gliomas pan-cell population studies: from immune to neoplastic cellules, Tampereen yliopisto.

    2. Korsun Olesia, MSc, väitöskirjatyö: Sensorimotor networks in Parkinson’s disease: Search for informative biomarkers for predicting individual therapeutic effects. Aalto yliopisto, Espoo.

    3. Laaksonen Sini, LL, väitöskirjatyö: MS-taudin patogeneettisten mekanismien selvittäminen aivojen PET-kuvantamisen avulla, Turun yliopisto.

    4. Lahti Anna-Maija LL, väitöskirjatyö: Selviytyminen aivoverenvuodon jälkeen ja epilepsia aivoverenvuodon myöhäiskomplikaationa (Long-term survival after primary intracerebral hemorrhage with special reference to post-stroke epilepsy), Oulun yliopisto.

    5. Sainio Markus FM, väitöskirjatyö: NEFL puutoksesta johtuvan perinnöllisen
    aksonirappeuman molekulaariset mekanismit, Helsingin yliopisto.

    6. Timonen Oskari FM, väitöskirjatyö: Whole exome sequencing analysis for clinical epilepsy of patient family trios treated in Kuopio University Hospital, Itä-Suomen yliopisto.

    Rinnekodin kehitysvammarahaston vuoden 2020 apurahat:

    1. Granö Sirpa TtM, väitöskirjatyö: Kohti gerontologista vammaistyötä, Tampereen yliopisto.

    2. Valtasalmi Iidastiina FM, väitöskirjatyö: Saavutettava selkokieli: Kehitysvammaiset henkilöt selkokielen käyttäjäryhmänä, Tampereen yliopisto.

    3. Paavola Satu FM, väitöskirjatyö: Puheen sosiaalisen havaitsemisen ja ymmärtämisen
    kuntoutus virtuaaliympäristössä, Helsingin yliopisto.

    4. Riikka Iisakka KM, väitöskirjatyö: Vaikeimmin kehitysvammaisten ja monivammaisten oppilaiden sosiaalisten taitojen tukeminen, Jyväskylän yliopisto.

    Vuonna 2019 myönnetyt apurahat

    Alzheimer-rahasto

    PhD, Sam Asher, väitöskirjatyö: Periodontal Health and Risk for Cognitive Impairment and Dementia, Itä-Suomen yliopisto.

    FM, PsM Leena Heikkinen, väitöskirjatyö: Työikäisten tiedonkäsittelyn vaikeudet ja varhain alkavat etenevät muistisairaudet, Oulun yliopistollinen sairaala.

    PsM, Hanna Laakso, väitöskirjatyö: Aivojen pienten suonten taudin neurokognitiivisten oireiden varhainen tunnistaminen, Helsingin yliopisto.

    LK Juha-Matti Lehtola, väitöskirjatyö: Uusia silmäperäisiä menetelmiä ja biomarkkereita idiopaattisen normaalipaineisen hydrokefaluksen (iNPH) ja Alzheimerin taudin (AT) varhaisdiagnostiikkaan, Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

    LL Johanna Pitkänen, väitöskirjatyö: Uudet aivokuvantamismenetelmät pienten suonten taudin vakavuuden todentamiseksi, Helsingin yliopisto.

    LL Kaisa Pönkä, väitöskirjatyö: Musiikin kuuntelu kuntoutuskeinona muistisairauden varhaisvaiheessa, Turun kaupunginsairaala.

    LT Eino Solje, post doc -tutkimukseen: Transcranial magnetic stimulation in diagnostics of dementing diseases, University of Brescia, Italia.

    LK Heidi Turunen, väitöskirjatyö: Role of APOE genotype and leukocyte telomere length in the Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability (FINGER), Itä-Suomen yliopisto.

    Vesa Kaustia -rahasto

    FM, PsM Minna Alenius, väitöskirjatyö: Suurten aineistojen analyysit muistisairauksien seulonnan tueksi (SAAMS), Helsingin yliopisto

    Lastenpsykiatrian tutkimusrahasto

    FM, PsM Heidi Backman, väitöskirjatyö: Nuorten psykopatiapiirteet, suojaavat ja riskitekijät, Helsingin yliopisto, HUS.

    KM Maria Junttila, väitöskirjatyö: Autistiset piirteet alakouluiässä ja niiden yhteys jatkumona nuoreen aikuisikään, Oulun yliopisto.

    FM Lotta Lempinen, väitöskirjatyö: Muutokset lasten psyykkisessä hyvinvoinnissa, kiusaamisessa, yksinäisyydessä sekä palveluiden käytössä 24 vuoden aikana, Turun yliopisto.

    PsM Erik Seesjärvi, väitöskirjatyö: CHILD-EXE: Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen lasten toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden häiriöiden arvioinnissa, Helsingin yliopisto.

    LL Minna Sucksdorff, väitöskirjatyö: ADHD:n pre- ja perinataaliset riskitekijät, Turun yliopisto

    KM Katja Tervahartiala, väitöskirjatyö: Lasten stressinsäätely kotona ja päivähoidossa – yhteydet lapsen temperamenttiin ja sosiaaliseen kompetenssiin – FinnBrain Syntymäkohorttitutkimus, Turun yliopisto.

    LL Elina Tiiri, väitöskirjatyö: Lasten ja nuorten kiusaaminen Suomessa ja ulkomailla – yleisyys, riskitekijät ja vaikutukset, Turun yliopisto.

    Terttu Arajärvi -rahasto

    PsT, Eeva-Leena Kataja, post doc -tutkimukseen: The Development of Emotion Processing and Self-Regulation from Infancy to Toddlerhood: Comparing Data from Turku, Tampere, Malawi, and South Africa, Tampereen yliopisto.

    Kehitysvammarahasto

    PsT Riikka Lindström, post doc -tutkimukseen: Puheen prosodisten piirteiden havaitsemisen aivoperusta autismikirjossa, Helsingin yliopisto.

    PsM: Minna Peltopuro, väitöskirjatyötä varten: Laaja-alaiset oppimisvaikeudet, Jyväskylän yliopisto.

    FM Minttu Sauna-aho, väitöskirjatyötä varten: Kehitysvammaisten ihmisten aspiraatio ja dysfagian kuntoutus, Rinnekoti-Säätiön palvelut.

    Neurologiarahasto

    LL Karri Kaivola, väitöskirjatyö: Lewyn kappale -tautiin liittyvien aivomuutosten geneettinen tausta, Helsingin yliopisto

    LL, DI, Janne Kananen, väitöskirjatyö: Toiminnallisen magneettikuvantamisen MREG-datan signaalianalyysi epilepsiassa, Oulun yliopisto.

    FM Stina Leskelä, väitöskirjatyö: Autofagian häiriöt C9orf72-toistojaksomonistuman aiheuttamassa otsalohkodementiassa. Itä-Suomen yliopisto.

    LL Risto Pohjolan-Pirhonen, väitöskirjatyö: Parkinsonin taudin molekulaariset mekanismit, Helsingin yliopisto.

    Yleisrahasto

    Suomen Akatemian ja säätiöiden TERVA -apuraha:

    Radiologian professori Vesa Kiviniemi, työryhmä: Dementian hoito veriaivoesteen avauksella glymf+aattista puhdistusta parantaen, Oulun yliopisto.

    Neurofysiologian professori Sampsa Vanhatalo, työryhmä: Imeväisen aivorytmit: Älyvaatteista laskennalliseen analyysiin ja hoidon monitorointiin (RIB), Helsingin yliopisto.

    Vuonna 2018 myönnetyt apurahat

    Alzheimerrahasto

    FM Fagerlund Ilkka, väitöskirjatyö: Aivo-organoidit Alzheimerin taudin tautimallina, 9.000,00 €, AIV-instituutti, Kuopio

    LL Hannonen Sanna, väitöskirjatyö: Aivosairaudet ja silmät: uusia diagnoosimenetelmiä Alzheimerin taudin varhaisdiagnostiikkaan 7.000,00 €, Kuopio.

    FM Rosenberg Anna, väitöskirjatyö: Alzheimerin taudin ja dementianennaltaehkäisy eri riskiryhmissä 7.000,00 €, Kuopio.

    LK Sirkka Jani, väitöskirjatyö: Liikeaivokuoren toiminta idiopaattisessa normaalipaineisessa hydrokefaluksessa, 7.000,00 €, Kuopio

    PsT Hallikainen Ilona, muuhun tutkimukseen, Neuropsykologiset ja toimintakykyä arvioivat mittarit Alzheimerin taudin ehkäisy- ja interventiotutkimuksissa 9.000,00 €, Kuopio.

    LT Jokinen Pekka, muuhun tutkimukseen: Normaalipaineisen hydrokefalus: patologiset muutokset, aivojen plastisiteetti ja lymfaattinen järjestelmä 8.000,00 €, Turku.

    Vesa Kaustia nimikkorahasto

    PsK Saari Toni , väitöskirjatyö: Toimintakyvyn neuropsykologiset ja neuropsykiatriset yhteydet Alzheimerin taudissa ja työikäisten muistioireissa, 12.000,00 €, Kuopio

    Lastenpsykiatrian rahasto

    LL Päivi Ronkainen, väitöskirjatyö: Lapsen nukkuminen, äidin psyykkinen kuormitus ja istukkakudoksen metabolian säätelyhäiriöt, 6.000,00 €, Kuopio

    PsM Eeva Holmberg, väitöskirjatyö: Äidin psyykkinen hyvinvointi, hoivakäyttäytymisen ennustettavuus ja lapsen itsesäätelykyky, 6.000,00 €, Turku

    KM Maria Junttila, väitöskirjatyö: Autistiset piirteet alakouluiässä ja niiden yhteys jatkumona nuoreen aikuisikään, 6.000,00 €, Oulu

    FM Susanna Kortesluoma, väitöskirjatyö: FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus: Äidin raskaudenaikaisen stressin vaikutus lapsen stressinsäätelyjärjestelmään kehittyvissä aivoissa, 6.000,00 €, Turku

    PhD Sanju Silwal, väitöskirjatyö: Study of risk factors for Post-Traumatic Stress Disorder (PTSD): findings from register-based epidemiology and post-trauma population survey, 3.000,00 €, Turku

    KM Katja Tervahartiala, väitöskirjatyö: Lasten stressinsäätely kotona ja päivähoidossa – yhteydet lapsen temperamenttiin ja sosiaaliseen kompetenssiin – FinnBrain Syntymäkohorttitutkimus, 3.000,00 €, Turku

    Terttu Arajärvi nimikkorahasto

    LT Minna Lukkarinen, muu tutkimus: Maternal Stress during Pregnancy and the Risk of Atopic Disorders in
    the Offspring — FinnBrain Birth Cohort Study, 2.500,00 €, Turku

    KT Erja Rusanen, muu tutkimus, Osa Child-Sleep projektia, 2.500,00 €, Helsinki

    Neurologiarahasto

    FM Heiskanen Mette, väitöskirjatyö: Solunulkoiset vesikkelit apuna aivovamman diagnosoinnissa, 5.000,00 €, Kuopio

    FM Tuisku Jouni, väitöskirjatyö: Neuroinflammaation PET-kuvantamisessa käytettävien analyysimenetelmien kehittäminen ja soveltaminen kliiniseen käyttöön, 5.000,00 €, Turku

    LK Kurtelius Arttu, väitöskirjatyö: Aivovaltimoiden aneurysmataudin perinnöllisyys Itä-Suomessa, 4.500,00 €, Kuopio

    MSc Anwer Mehwish, väitöskitjatyö: Sushi repeat-containing protein X-linked 2 (SRPX2) – A novel biomarker of traumatic brain injury and post-traumatic epilepsy, 4.500,00 €, Kuopio

    Rinnekodin kehitysvammatutkimusrahasto

    PsM Minna Peltopuro, väitöskirjatyö: Laaja-alaiset oppimisvaikeudet, 9.000,00 €, Jyväskylä

    FM Ulla-Kaisa Peteri, väitöskirjatyö: Astrosyyttien rooli fragile-X-oireyhtymään liittyvissä hermoston kehityksellisissä häiriöissä, 9.000,00 €, Helsinki.

    PsM Ilkka Järvinen, väitöskirjatyö: Syntymäriskeihin liittyvät motorisen kehityksen vaikeudet. Prospektiivinen 40 vuoden seurantatutkimus, 8.000,00 €, Helsinki.

    Suomen Akatemia – säätiöyhteistyö: TERVA-hankkeen apurahat

    Dos Vesa Kiviniemi et al, Dementian hoito veriaivoesteen avauksella glymfaattista puhdistusta parantaen.

    Prof Sampsa Vanhatalo et al, Imeväisen aivorytmit: Älyvaatteista laskennalliseen analyysiin ja hoidon monitorointiin

    Vuonna 2017 myönnetyt apurahat

    Alzheimerrahasto

    Katisko Kasper, lääk. kandidaatti, väitöskirjatyö: Tulehduksen merkitys otsa-ohimolohkorappeumissa, 6.000 euroa henkilökohtaisena apurahana.
    Lampinen Riikka, FM, väitöskirjatyö: Epigeneettiset muutokset Alzheimerin taudissa: uudenlaisen potilasperäisen tutkimusmallin kehittäminen, 5.000 euroa henkilökohtaisena apurahana.
    Mattila Heli, LL, väitöskirjatyö: Glymfaattinen pulsaatio etenevissä muistisairauksissa, 7.000 euroa henkilökohtaisena apurahana.
    Pentikäinen Heikki, TtM, väitöskirjatyö: Kestävyyskunto, lihasvoima ja kognitio ikääntyvillä – FINGER ja DR’s EXTRA -tutkimukset , 5.000 euroa henkilökohtaisena apurahana.
    Stephen Ruth, MSc, väitöskirjatyö: The Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability (FINGER): lifestyle intervention, 5.000 euroa henkilökohtaisena apurahana.
    Toppala Sini, LLväitöskirjatyö: Mikroalbuminuria ja insuliiniresistenssi muistisairauksien riskitekijöinä, 5.000 euroa henkilökohtaisena apurahana.
    Vuoksimaa Eero, PsT, väitöskirjan jälkeiseen työhön: Episodisen muistin arviointi ja Alzheimerin taudista johtuvan lievän kognitiivisen heikentymisen diagnosointi, 6.000 euroa henkilökohtaisena apurahana.

    Vesa Kaustia -rahasto

    Kaipainen Aku, LK, väitöskirjatyö: Alzheimerin taudin diagnostiikka aivojen MRI – kuvantamismenetelmällä sisältäen analyysit  automaattisilla kuvantamisalgoritmeillä sekä näiden korrelaatio likvor – näytteiden  biomarkkereihin, 5.000 euroa henkilökohtaisena apurahana.
    Teppola-Gurel Heidi, FM, väitöskirjatyö: Aivokuoren hermosoluverkon aktiivisuus ja sen matemaattinen mallinnus, 5.000 euroa henkilökohtaisena apurahana.

    Lastenpsykiatrian rahasto

    Launio Sara-Anna, LL, väitöskirjatyö: Psykiatriset oireet, psykopatiapiirteet, stressi ja uhrikokemukset alle 15-vuotiailla poliisille ilmoitetuilla lapsilla 7.000 euroa, henkilökohtaisena apurahana
    Mustonen Paula, LL, väitöskirjatyö:  Hiuskortisoli raskaudenaikaisen stressin biomarkkerina ja sen yhteydet lapsen psykososiaaliseen kehitykseen – FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus, 5.000 euroa henkilökohtaisena apurahana
    Ronkainen Päivi, LL, väitöskirjatyö: Lapsen nukkuminen, äidin psyykkinen kuormitus ja istukkakudoksen metabolian säätelyhäiriöt, 5.000 euroa henkilökohtaisena apurahana
    Sucksdorff Minna, LL, väitöskirjatyö: ADHD:n ja oppimishäiriöiden raskaudenaikaiset ja varhaisvaiheen riskitekijät, 5.000 euroa henkilökohtaisena apurahana
    Junttila Maria, KM, väitöskirjatyö: Autistiset piirteet alakouluiässä ja niiden yhteys jatkumona nuoreen aikuisikään, 3.500 euroa henkilökohtaisena apurahana

    Terttu Arajärvi –rahasto

    Isosävi Sanna, PsM, väitöskirjatyö: Raskaus- ja vauva-aika suuren riskin perheissä: äidin traumakokemusten, mielikuvien ja mielenterveyden rooli ylisukupolvisen haavoittuvuuden välittäjinä, 4.000 euroa henkilökohtaisena apurahana

    Neurologiarahasto

    Lilja Johanna, FM, väitöskirjatyö: SHANKs as critical regulators of integrin-dependent processes – uncovering the relevance of SHANK3 autism-related mutations at the molecular level, 4.000 euroa henkilökohtaisena apurahana
    Mäkinen Jussi, LL, väitöskirjatyö: Epilepsian optimaalinen lääkehoito, 4.000 euroa henkilökohtaisena apurahana
    Sucksdorff Marcus, LL, väitöskirjatyö: Neuroinflammaation in vivo kuvantaminen MS-taudissa käyttäen positroniemissiotomografiaa (PET), 4.000 euroa henkilökohtaisena apurahana
    Posti Jussi, LT, väitöskirjan jälkeiseen työhön: Tapaturmaisten aivovammojen biokemiallinen diagnostiikka, 3.800 euroa henkilökohtaisena apurahana.

    Rinnekodin kehitysvammatutkimusrahasto

    Olli Johanna, TtM, väitöskirjatyö: Kehityshäiriöisten lasten osallisuutta tukeva hoitotyön   malli, 10.000 euroa henkilökohtaisena apurahana
    Peteri Ulla-Kaisa, FM, väitöskirjatyö: Astrosyyttien rooli hermoston kehityshäiriöiden synnyssä, mallina fragile X oireyhtymä, 10.000 euroa henkilökohtaisena apurahana
    Sauna-aho Minttu, FM, väitöskijatyö: Kehitysvammaisten ihmisten aspiraatio ja dysfagian kuntouttaminen, 5.100 euroa henkilökohtaisena apurahana
    Kanerva Kaisa, PsM, väitöskirjan jälkeiseen työhön: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus lasten muistin neuropsykologisesta kuntoutuksesta, 2.500 euroa henkilökohtaisena apurahana

    Apurahahakemusten arviointityöryhmä
    LL, geriatrian erikoislääkäri Satu Ahtiluoto
    HLL, EHL Heli-Maija Laine
    Professori Laura Hokkanen
    Dosentti Mira Karrasch
    Muistityön asiantuntija Pertti Riihelä
    Rouva Helena Pöyry
    Professori Raimo Sulkava
    Professori Pentti Arajärvi
    Professori Fredrik Almqvist
    Professori Hanna Ebeling
    KTM Simo Honkanen
    Professori Anne Koivisto
    Professori Perttu Lindsberg
    Professori Kari Majamaa
    Professori Risto Roine
    Psykologi Esa Chydenius
    Varatuomari Jouko Helomaa
    Psykologian tohtori Vesa Närhi
    FT Elina Rantanen

    Vuonna 2016 myönnetyt apurahat

    Alzheimer-rahasto

    Kankaanpää Jari, LL, väitöskirjatyö (Anne Remes jäävi) 5.000,00 €,  OxLDL vasta-aineet Alzheimerin taudissa ja kardiovaskulaarisairauksissa , Oulun yliopisto
    Konttinen Henna, FM, väitöskirjatyö 5.000,00 €, Aivojen tulehdusvaste Alzheimerin taudissa – mikrogliasolumallin kehittäminen potilaiden kantasoluista, Itä-Suomen yliopisto
    Nikumaa Henna, sosionomi, väitöskirjatyö, 3.200,00 €, Muistisairas ihminen autonomisena toimijana – oikeudellisen toimintakyvyn tukeminen, Helsingin yliopisto
    Hallikainen Ilona, PsT, väitöksen jälkeiseen tutkimukseen 9.200,00 €, Neuropsykologiset mittarit Alzheimerin taudin interventiotutkimuksissa – osa MIND-AD-hanketta, Itä-Suomen yliopisto
    Solje Eino, LK (väit.), väitöksen jälkeiseen tutkimukseen 10.400,00 €, Systeemisen- ja neuroinflammaation merkitys otsalohkodementian etiologiassa ja erotusdiagnostiikassa, Itä-Suomen yliopisto

    Alzheimer-rahasto / Vesa Kaustia -rahasto

    Kallio, Eeva-Liisa, PsL, neuropsykologia, väitöskirjatyö, 6.600,00 euroa, Cognitive training program for patients with mild to moderate dementia to improve executive functioning and quality of life – a randomized controlled trial, Helsingin yliopisto

    Takkinen Jatta, FM, väitöskirjatyö, 5.000,00 euroa, Uudet PET-kuvantamismerkkiaineet Alzheimerin taudin patologisten muutosten tutkimiseen, Turun PET-keskus, Turun yliopisto

    Lastenpsykiatrian rahasto

    Kakko Kirsi, LL, lastenpsykiatrian el, väitöskirjatyö, 8.400,00 euroa,  Antipsykoottisen lääkityksen käyttö lastenpsykiatrisilla potilailla, Tampereen yliopisto
    Maasalo Katri, LL, väitöskirjatyö, 7.000,00 euroa, Taustatekijät, motorinen aktiivisuus ja toiminnanohjaustaidot lasten mielialahäiriöissä, Helsingin yliopisto
    Tervahartiala Katja, kasvatustieteen maisteri, väitöskirjatyö, 6.000,00 euroa, Lasten stressinsäätely kotona ja päivähoidossa – yhteydet lapsen temperamenttiin, sosiaaliseen kompetenssiin ja kielellisiin taitoihin – FinnBrainsyntymäkohorttitutkimus, Turun yliopisto
    Borg Anne-Mari, LT, väitöksen jälkeiseen tutkimukseen, 6000,00 euroa, Lapsen psykososiaalisen terveyden arviointimenetelmän (LAPS) psykometriset ominaisuudet ja käyttökelpoisuus, Tampereen yliopisto             

    Lastenpsykiatrian rahasto / Terttu Arajärvi –rahasto

    Cavonius Diana, TtM, väitöskirjatyö, 3.780,00 euroa, Dialogisen perheohjauksen vaikuttavuus neurokognitiivisia vaikeuksia omaavan lapsen perheissä, Göteborgin yliopisto
    Kataja Eeva-Leena, PsM, väitöskirjatyö, 4.000,00 euroa, Onko äidin raskausajan stressi yhteydessä lapsen kasvonilmeisiin suuntautuvaan tarkkaavaisuuteen 8 kuukaudessa iässä, Finnbrain-raskauskohorttitutkimus, Turun yliopisto

    Lihastautien rahasto

    Lehtokari Vilma, FT, 3.800,00 euroa, Nemaliinimyopatiapotilaiden ravitsemustutkimus, Folkhälsanin tutkimuskeskus

    Neurologiarahasto

    Marttila Maria, LL, väitöskirjatyö, 3.500,00 euroa, , Pernegen- Perinnölliset polyneuropatiat, kliininen ja molekyyliepidemiologinen tutkimus, Oulun yliopisto
    Sihvonen Aleksi, LL, väitöskirjatyö, 4.500,00 euroa, Musiikin kuuntelun vaikutus aivoinfarktin jälkeiseen stressitilaan ja kuntoutumiseen, Turun yliopisto
    Tiili Maria, LL, väitöskirjatyö, 5.000,00 euroa, Eteisvärinäpotilaan varfariinihoito -aivokomplikaatiot ja uusiutuva aivoinfarkti (FinWAF-tutkimus), Helsingin yliopisto
    Elo Petri, FM, väitöskirjatyö, 5.000,00 euroa, Uusien PET-merkkiaineiden kehittäminen MS-taudin eläinmalleilla, Turun PET-keskus, Turun yliopisto

    Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahasto

    Heikkilä Jenni, PsM, väitöskirjatyö, 8.380,00 euroa, Kielihäiriön kuntoutus audiovisuaalisen puheen avulla, Helsingin yliopisto

    Olli Johanna, TtM, väitöskirjatyö, 8.380,00 euroa, Kehityshäiriöisten lasten osallisuutta tukevan hoitotyön mallin kehittäminen, Turun yliopisto
    Peltopuro Minna, PsM, väitöskirjatyö, 7.800,00 euroa, Laaja-alaiset oppimisvaikeudet, Jyväskylän yliopisto
    Puhakka Laura, LL, väitöskirjatyö, 3.850,00 euroa, Synnynnäisen sytomegalovirusinfektion aiheuttama tautitaakka Suomessa, Helsingin yliopisto
    Tuomi Emmi, PsM, muu tutkimus, 8.400,00 euroa, Assessing cognition in interaction. A dynamic assessment approach to evaluate persons with multiple and sensory disabilities, Rinnekoti-Säätiö, Jyväskylän yliopisto, Haukeland University Hospital
    Karjalainen Katariina, LuK, muu tutkimus, 7.000,00 euroa, CRISPR/Casp9- geenieditoinnin mahdollisuudet AGU- potilaiden iPS- soluissa, THL/Genomiikka ja Biomarkkerit yksikkö, THL Biopankki
    Tikkanen Roope, LT, muu tutkimus, 6.7000,00 euroa, , Psykiatrisen sairastavuuden vaikutus kehitysvammaisten henkilöiden itsenäiseen asumiseen ja elämänlaatuun-jatkotutkimus, Rinnekoti-Säätiö
    Kaipainen Pekka, FT, muu tutkimus, 3.400,00 euroa, Ylävatsan sairauksien esiintyvyys kehitysvammaisilla, Rinnekoti-Säätiö

    Suomen Aivosäätiön yleisrahasto

    Kortesluoma Susanna, FM, väitöskirjatyö, 15.000,00 euroa, FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus: Äidin raskaudenaikaisen stressin vaikutus lapsen stressinsäätelyjärjestelmään kehittyvissä aivoissa, väitöskirjatyö, Turun yliopisto
    Tolonen Anna-Kaisa, FM, väitöskirjatyö, 10.000,00 euroa, Kuulokojeita ja sisäkorvaistutteita käyttävien lasten fonologiset ja leksikaaliset taidot, väitöskirjatyö, Oulun yliopisto

    Apurahahakemusten arviointityöryhmät:

    Alzheimerrahasto ja muistisairaudet
    Geriatrian erikoislääkäri Satu Ahtiluoto
    Dosentti Mira Karrasch
    HLL, EHL Heli-Maija Laine
    Rouva Helena Pöyry
    Professori Anne Remes
    Muistityön kehittäjä Pertti Riihelä
    Professori Raimo Sulkava

    Lastenpsykiatrian rahasto
    Professori Fredrik Almqvist
    Professori Hanna Ebeling
    KTM Simo Honkanen

    Lihastautien tutkimusrahasto
    Professori Bjarne Udd
    Professori Leena Haataja
    Lihastautiliiton liittohallituksen puheenjohtaja Outi Rautalin
    Dosentti Carina Wallgren-Pettersson
    Sosiaalineuvos Markku Niemelä

    Neurologiarahasto
    Dosentti Anne Koivisto
    Professori Perttu Lindsberg
    Professori Kari Majamaa
    Professori Risto Roine

    Rinnekodin kehitysvammatutkimusrahasto
    Psykologi Esa Chydenius
    Varatuomari Jouko Helomaa
    Dosentti Anu Jalanko
    Perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Hannele Koillinen
    Psykologian tohtori Vesa Närhi
    Professori Simo Vehmas

    Aivosäätiön yleisrahasto
    Lääkintöneuvos Markus Kaski, puheenjohtaja
    Professori Eeva Aronen
    Dosentti Mira Karrasch
    Dosentti Tapani Keränen
    Professori Kari Majamaa
    Professori Anne Remes
    Professori Hilkka Soininen
    Professori Tuula Tamminen

    Vuonna 2015 myönnetyt apurahat

    Alzheimerrahasto

    Lääketieteen lisensiaatti Riikka Rytty, tutkijakoulutettava Oulun yliopisto, 9.500,- euroa
    Toiminnallinen magneettikuvaus otsa-ohimolohkorappeumassa.

    Psykologian maisteri Noora – Maria Suhonen, Oulun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, 9.500 euroa
    Otsa-ohimolohkorappeumat: neuropsykologinen näkökulma

    Lääketieteen tohtori Nina Kemppinen, TYKS PET-keskus, Turku, 5.000,- euroa
    Finnish geriatric intervention study to prevent cognitive impairment and disability – Positron Emission Tomography and Cerebrospinal Fluid Sub-Study (FINGER PET-CSF).

    Filosofian maisteri, erikoistutkija Sara Liljander, HUS-Kuvantaminen, kliininen neurofysiologia, Jorvin sairaala, 5.000,- euroa
    Alzheimerin taudin varhaisdiagnostiikka käyttäen auditiivisia tapahtumapotentiaaleja.

    Terveystieteiden maisteri Nora Ruokostenpohja, Itä – Suomen yliopisto, 5.000,- euroa
    Muistisairaiden henkilöiden omaishoitajien saama tuki – Toimiiko sosiaali- ja terveyshuollon palvelujärjestelmä?

    Psykologian maisteri, neuropsykologiaan erikoistuva Laura Vaskivuo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL, (osa FINGER–tutkimusta), 5.000,- euroa
    Subjektiiviset muistioireet muistisairauksien varhaisessa toteamisessa ja ehkäisyssä.

    LASTENPSYKIATRIAN RAHASTO

    Lääketieteen lisensiaatti, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kakko Kirsi,
    Tampereen yliopistollinen sairaala, lastenpsykiatrian vastuualue/ Tampereen yliopisto 5.500 euroa
    Väitöskirjatyö: Antipsykoottisen lääkityksen käyttö lastenpsykiatrisilla potilailla

    Lääketieteen lisensiaatti Katri Maasalo, HUS Lastenpsykiatrian poliklinikat, Helsingin yliopisto, 5.000,0 euroa
    Väitöskirjatyö: Taustatekijät, motorinen aktiivisuus ja toiminnanohjaustaidot lasten mielialahäiriöissä

    Lääketieteen lisensiaatti, lastenpsykiatriaan erikoistuva Paula Mustonen, TYKS, Turku Brain and Mind Center, 5.000,00 euroa
    Väitöskirjatyö: Raskaudenaikainen stressi ja lapsen psykososiaalinen kehitys – hiuskortisoli varhaisen stressin biomarkkerina

    Lääketieteen lisensiaatti Päivi Ronkainen, Kuopion yliopistollinen sairaala, Lastenpsykiatrian poliklinikka, 5.500,00 euroa
    Väitöskirjatyö: Lapsen nukkuminen, äidin psyykkinen kuormitus ja istukkakudoksen metabolian säätelyhäiriöt

    Terttu Arajärvi rahasto

    Lääketieteen lisensiaatti, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jaana Alakortes, OYS, Lastenpsykiatrian klinikka, Oulu, 4.000,- euroa
    Väitöskirjatyö: Varhaisten psyykkisten oireiden tunnistaminen ja esiintyminen pohjoissuomalaisilla pojilla ja tytöillä

    Neurologiarahasto

    Lääketieteen lisensiaatti, neurologiaan erikoistuva lääkäri Leena Kämppi, HUS, HYKS neurologian klinikka, Helsinki, 6.000,00 euroa
    Väitöskirjatyö: Status epilepticuksen hoidon viiveet ja niiden vaikutus ennusteeseen

    Dosentti, LT, Juho Joutsa, Massachusetts General Hospital (MGH) Athinoula A. Martinos Center for Biomedical Imaging, Harvard Medical School, 6.900,00 euroa
    Muu tutkimus: Noninvasive stimulation of the brain dopamine system: A study combining neuromodulation to multimodal neuroimaging

    Rinnekodin Kehitysvammatutkimusrahasto

    Psykologi, psykologian maisteri, Jenni Heikkilä, Helsingin yliopisto, 7.500,00 euroa
    Väitöskirjatyö: Kielihäiriön kuntoutus audiovisuaalisen puheen avulla

    Lääketieteen lisensiaatti Laura Puhakka, HUS, Lasten ja nuorten sairaala, 3.000,00 euroa
    Väitöskirjatyö: Synnynnäisen sytomegalovirusinfektion seulontatutkimus.

    Dosentti Katja Kanninen, A.I.Virtanen -instituutti, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio, 5.000,00 euroa
    Muu tutkimus: Kantasolujen erilaistumishäiriö kehityksellisen poikkeavuuden aiheuttajana.

    Psykologi, psykologian maisteri Riia Ikonen-Lindblom, Tutkimus liittyy Niilo Mäki Instituutin ja Kehitysvammaliiton toteuttaman Laaja-alaiset oppimisvaikeudet hankkeen yhteydessä kerättyyn aineistoon, 5.000,00 euroa,
    Muu tutkimus: Lievästi kehitysvammaisten ja yleisiltä kognitiivisilta taidoiltaan samanlaisten ei-kehitysvammaisten nuorten väliset erot neuropsykologisissa ja akateemisissa taidoissa.

    Lääketieteen lisensiaatti, diplomi-insinööri Ulrika Roine, Helsingin yliopisto, 4.000,00 euroa.
    Muu tutkimus: Aivojen mikrorakenteen ja konnektiivisuuden muutokset juveniilissa neuronaalisessa seroidilipofuskinoosissa (JNCL).

    Lääketieteen tohtori Roope Tikkanen, Rinnekoti-Säätiö, 6.000,00 euroa.
    Muu tutkimus: Psykiatrisen sairastavuuden vaikutus kehitysvammaisten henkilöiden itsenäiseen asumiseen ja elämänlaatuun.

    Terveystieteiden maisteri Hanna-Mari Karhumaa, Department of Intellectual and Developmental Disabilities, MTRO Therapeutic Services, Nashville, Tennessee, USA, 600,00 euroa.
    Muu tutkimus: Monivammaisten aikuisten kehitysvammaisten ravitsemuksessa on parannettavaa.

    Suomen Aivosäätiön keskusrahasto

    Filosofian maisteri Oikkonen-Köngäs Jaana, Helsingin yliopisto, lääketieteellisen genetiikan osasto, Helsinki, 4.800,00 euroa
    Väitöskirjatyö: Genomiset metodit musiikin biologisen taustan tutkimuksessa

    Yliopistotutkija Tiina Pirttimäki, A. I. Virtanen instituutti, Itä-Suomen yliopisto, 20.000,00 euroa
    Muu tutkimus: Funktionaalinen magneettikuvaus ja EEG epilepsiamalleissa

    Vuonna 2014 myönnetyt apurahat

    Alzheimerrahasto

    Lääketieteen yo Ramona Haanpää, Itä-Suomen yliopisto,3000 euroa, CERAd tehtäväsarja ja aivojen uudet kuvantamismenetelmät psyykkisten sairauksien ja otsa-ohimolohkodementian erotusdiagnostiikassa.

    Lääketieteen kandidaatti Fanni Haapalinna, Itä-Suomen yliopisto, 4200 euroa, Aivo-selkäydinnesteen Alzheimerin taudin biomarkkerit muistisairauksien kliinisessä diagnostiikassa.

    Lääketieteen kandidaatti Eino Solje, Itä-Suomen yliopisto, 4200 euroa,Otsa-ohimolohkorappeumien yleisimmän geneettisen syyn – C9ORF72 toistojakson – kliiniset ilmentymät.

    Lääketieteen lisensiaatti Sonja Sulkava, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 4200 euroa, Työuupumus ja Alzheimerin taudin riski – yhteinen geneettinen tausta ja ennustevaikutus pitkittäisessä asetelmassa.

    Vesa Kaustia –rahasto

    Lääketieteen lisensiaatti Laura Ekblad, PET-keskus, Turun yliopisto, 5000 euroa, Sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden vaikutus muistiin.

    Filosofian maisteri Noora Salmi, PET-keskus, Turun yliopisto, 5000 euroa, Alzheimerin taudin varhainen havaitseminen: kaksostutkimus.

    Neurologiarahasto

    Filosofian maisteri Mikko Muona, Helsingin yliopisto, 4000 euroa, Harvinaisten epilepsiaoireyhtymien molekyyligeneettisen taustan selvittäminen.

    Filosofian maisteri Jari Saksi, Helsingin yliopisto, 4000 euroa, Geenien ilmentymismuutokset oireilevan kaulavaltimoateroskleroosin ja aivoinfarktin taustalla.

    Filosofian maisteri Susanne Vainio, PET-keskus, Turun yliopisto, 4000 euroa, Multippeliskleroosin lääke- ja PET-merkkiaineiden arviointi neuroinflammaatiomalleissa.

    Filosofian tohtori Sofya Ziyatdinova, A.I.Virtanen –instituutti, Itä-Suomen yliopisto, 4000 euroa, Effects of antiepileptic drugs and dietary supplementation on epileptogenesis and epileptic brain activity in a mouse model of Alzheimer’s disease.

    Terttu Arajärvi –rahasto

    Lääketieteen lisensiaatti Jaana Alakortes, Oulun yliopistollinen sairaala, 7000 euroa, Varhaisten psyykkisten ongelmien tunnistaminen ja esiintyminen pohjoissuomalaisilla pojilla ja tytöillä.

    Lastenpsykiatrian rahasto

    Psykologian maisteri Elina Jokiranta, Turun yliopisto. Tutkimustyöhön myönnettiin apuraha myös Rinnekodin kehitysvammatutkimusrahastosta, 8000 euroa, Väitöskirja Autismikirjon häiriöiden riskitekijät pohjautuen hankkeeseen: FIPS-A (Finnish Prenatal Study of Autism Spectrum Disorders).

    Lääketieteen lisensiaatti Susanna Leivonen, Turun yliopisto, 7000 euroa, Touretten oireyhtymään ja muihin tic-häiriöihin liittyvät pre- ja perinataaliriskitekijät. (FIPS-TIC, Finnish prenatal study of Tourette syndrome and other tic disorders.

    Luonnontieteiden kandidaatti Lotta Lempinen, Lastenpsykiatrinen tutkimuskeskus, Turun yliopisto, 8000 euroa, Onko lastenpsykososiaaliset ongelmat ja palveluiden käyttö muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana?

    Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anita Puustjärvi, Itä-Suomen yliopisto, 3500 euroa, Lasten ja nuorten ADHD:n diagnostiikan ja hoidon käytännöt Suomessa – FinADHD-study.

    Rinnekodin kehitysvammatutkimusrahasto

    Dosentti Maija Castren, Helsingin yliopisto, 3340 euroa, Potilaskohtaisten hermoston kantasolujen ärtyvyyden muutokset hermoverkkojen toiminnallisten häiriöiden taustalla.

    Psykologian maisteri Jenni Heikkilä, Helsingin ja Jyväskylän yliopisto, 5000 euroa, Kielihäiriön kuntoutus audiovisuaalisen puheen avulla.

    Dosentti Tuula Hurtig, Oulun yliopistollinen sairaala, 5000 euroa, Lapsuudesta nuoreen aikuisuuteen – psykososiaalinen hyvinvointi ja syrjäytymisriski seurantatutkimuksen valossa sekä normaaliväestöllä että kahdella osittain päällekkäisellä erityisryhmällä: autismikirjo ja kehitysvammaisuus.

    Terveystieteiden maisteri Johanna Olli, Turun yliopisto, 5000 euroa, Kehityshäiriöisten lasten osallisuutta tukevan hoitotyön mallin kehittäminen.

    Filosofian maisteri Olli Pietiläinen, Suomen molekyylilääketieteen Instituutti, Helsingin yliopisto, 3000 euroa, Kehitysvammaisuuden ja vakavien neuropsykiatristen sairauksien geneettinen tausta Suomalaisessa väestössä.

    Dosentti Antti Teittinen, Kehitysvammaliitto, 5000 euroa, Kehitysvammaisten ihmisten osallisuus/yksinäisyys – miten vahvasti kehitysvammaiset ihmiset kokevat olevansa mukana lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa?

    Psykologian maisteri Emmi Tuomi, Rinnekoti-Säätiö, Itä-Suomen yliopisto, 5800 euroa, Aistimonivammaisen henkilön kognition arviointi – Vuorovaikutuksellinen ja dynaaminen lähestymistapa.

    Vuonna 2013 myönnetyt apurahat

    Terttu Arajärvi -rahasto

    Jenni Fyrsten, Oulun yliopisto, 6000 €, Varhaisten psyykkisten häiriöiden tunnistaminen ja esiintyvyys Oulun läänissä asuvilla lapsilla

    Lastenpsykiatrian rahasto

    Marie Korhonen, Tampereen yliopisto, 6000 €, Äidin masennuksen vaikutus nuoruusikäisen lapsen sosioemotionaaliseen toimintakykyyn ja oireiluun sekä lapsen oireilun jatkuvuutta 4–5-vuoden iästä 16 vuoden ikään.

    Susanna Leivonen, Turun lastenpsykiatrinen tutkimuskeskus, 6000 €, pre- peri- ja postnataalisten tekijöiden yhteys Touretten oireyhtymään ja muihin nykimishäiriöihin

    Anita Puustjärvi, Itä-Suomen yliopisto, 4000 €, Lasten ja nuorten ADHD:n diagnostiikan ja hoidon käytännöt Suomessa.

    Nina Pyykkönen, Turun yliopisto, 2000 €, Äidin mentalisaatiokyky varhaisessa vanhemmuudessa sekä normatiivisten että korkean riskin äitien kohdalla FinnBrain-tutkimus.

    Maria Rönkä, Oulun yliopisto, 3000 €, Lapsen valmisteleminen rikosselvittelyyn liittyviin oikeuspsykologisiin haastatteluihin ja lapsen haastateltavuuden arvio

    Neurologiarahasto

    Suvi Hokkanen, Cambridgen ja Helsingin yliopisto, 5000 €, Hippokampaaliskleroosi – ongelmallinen ja vähän tunnettu, hyvin iäkkäiden ihmisten dementiaa aiheuttava sairaus

    Koskinen Suvi, Helsingin yliopisto, 3000 €, Kaulavaltimoahtauman radiologinen arviointi

    Teemu Luoto, Tampereen yliopisto, 3000 €, Akuutin, lievän aivovamman saaneiden potilaiden kliininen arviointi.

    Tiina Remes, Oulun yliopisto, 5000 €, Lasten aivokasvainten hoitojen myöhäisvaikutukset

    Rinnekodin kehitysvammatutkimusrahasto

    Tuula Hurtig, Oulun yliopisto, 14 960 €, Lapsuudesta nuoreen aikuisuuteen – psykososiaalinen hyvinvointi ja syrjäytymisriski seurantatutkimuksen valossa sekä normaaliväestöllä että kahdella osittain päällekkäisellä erityisryhmällä: autismikirjo ja kehitysvammaisuus

    Kaisa Kanerva, Helsingin yliopisto, 4400 €, Työmuisti ja varhaiset koulutaidot esikouluikäisillä lapsilla

    Johanna Olli, Turun yliopisto, 6400 €, Kehityshäiriöisten lasten osallisuutta tukevan hoitotyön mallin kehittäminen

    Elzbieta Plonka-Poltora, 7630 €, Do anti-epileptic medications (Valproates and Lamotrigine) increase the risk of atherosclerosis-A case-control study?

    Krista Wallenius, Oulun yliopisto, 9600 €, Lasten bilateraalinen sisäkorvaistutehoito Suomessa: Kuulovikaisten lasten pragmaattinen kehitys 4–6 vuoden iässä

    Outi Äyräs, Helsingin yliopisto, 3000 €, Alkuraskauden niskaturvotuksen merkitys sikiön epämuodostumien seulontamenetelmänä ja vaikutus lasten pitkäaikaisennusteeseen

    Apurahahakemusten arvioinnista vastasivat:

    Professori Timo Ahonen, professori Eeva Aronen, dosentti Maija Castren, psykologi Esa Chydenius, professori Irina Elovaara, dosentti Anu Jalanko, professori Perttu Lindsberg, professori Kari Majamaa, professori, emerita Irma Moilanen, professori Anne Remes, professori Risto Roine, professori Andre Sourander ja professori Tuula Tamminen.

    Vuonna 2012 myönnetyt apurahat

    Alzheimerrahasto

    Kämäläinen Anna LK Biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien erotusdiagnostiikassa 3 050,00 €

    Lastenpsykiatrian rahasto

    Hurtig Tuula FT Autismikirjon häiriöt – seurantatutkimus lapsuudesta nuoreen aikuisuuteen 3 000,00 €

    Ilola Anna-Marja LL Lasten kiusaaminen: esiintyvyys, taustatekijät ja pitkäaikaisvaikutukset 4 500,00 €

    Mara Anniina PsM Globaali ja lokaali visuaalinen prosessointityyli lapsilla ja nuorilla, joilla on Aspergerin oireyhtymä 1 400,00 €

    Timonen-Soivio Laura LL FIPS-A, Finnish Prenatal Study of Autism spectrum disorders-synnynnäiset rakennepoikkeavuudet ja äidin raskaudenaikainen lääkitys v. 1987-2005 syntyneillä ASD lapsilla 3 000,00 €

    Urrila Anna-Sofia LT Nuorten uni ja depressio 3 000,00 €

    Terttu Arajärvi -rahasto: juhla-apuraha myönnettiin 25.5.2012

    Mäntymaa Mirjami LT 10.000,00

    Neurologiarahasto

    Annunen-Rasila Johanna LT Vimentiini-ELISA-menetelmän soveltuvuus neurologisten sairauksien diagnostiikkaan 4 000,00 €

    Joutsa Juho LL (väit.) Dopaminergic reward mechanisms in pathological gambling – Pelihimon neurobiologia 4 000,00 €

    Roine Ulrika LL, DI Molecular genetics and neuroimaging study of autism spectrum disorders –Aspergerin oireyhtymään liittyvien molekyyligeneetisten ja aivojen anatomisten poikkeavuuksien tutkiminen. 2 400,00 €

    Suoranta Sanna LL Imaging findings of Unvenicht-Lundborg disease (EPM 1) elucidate the role of cystatin B gene (CSTB) in humas — Unverricht-Lundborgin taudin (EPM1) kuvantamislöydökset luustossa ja aivoissa – Kystatiini B-geenin (CSTB) merkitys ihmiselimistössä 2 400,00 €

    Rinnekodin kehitysvammarahasto

    Castren Maija Dos Autismin taustaa selvittävä tutkimus; glutamaattivasteisten solujen erilaistumishäiriö kehityksellisten häiriöiden aiheuttajana 16 850,00 €

    Kanerva Kaisa PsM Työmuisti ja matematiikan oppiminen lapsilla ja nuorilla 4 800,00 €

    Kanninen Katja FT Kantasolut lasten hermostosairauden tutkimuksessa 5 400,00 €

    Kantojärvi Katri TTM Autismin geneettisen taustan selvittäminen suomalaisessa väestössä 2 600,00 €

    Lindström Riikka PsM Puheen tunnetilan havaitsemisen aivoperusta autismikirjossa 12 800,00 €

    Mara Anniina Globaali ja lokaali visuaalinen prosessointityyli lapsilla ja nuorilla, joilla on Aspergerin oireyhtymä 1 600,00 €

    Vuonna 2011 myönnetyt apurahat

    Katja Airaksinen, LL, Helsinki, 3000 €, Aivostimulaattorihoitojen vaikutusmekanismit Parkinsonin taudissa

    Anne-Mari Borg, LL, Tampere, 19 500 €, Lapsen erityisen tuen tarpeen tunnistaminen perusterveydenhuollossa

    Maija Castrén, Dos, Helsinki / Espoo, 8680 €, Autismin taustaa selvittävä tutkimus

    Johanna Helenius, LT, Harward/USA, 2000 €, Aivoinfarkti ja sydän – Heart and Brain Project: NIH-rahoitteinen 5-vuotinen tutkimus

    Juha Huhtakangas, LL, Oulu, 2000 €, Primaarin aivoverenvuodon ennuste, tyrehdytyshoito ja komplikaatioiden esto

    Jarmo Hämäläinen, FT, Jyväskylä, 3000 €, Puheen ymmärtämisen aivomitat

    Anna Kämäläinen, Lääk. kand., Kuopio, 2000 €, Biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien erotusdiagnostiikassa

    Leealaura Leskelä, FM, Herlsinki, 1580 €, Selkokieli vuorovaikutuksen tukena. Keskustelunannalyyttinen tutkimus lievästi kehitysvammaisten henkilöiden ja kehitysvamma-alan ammattilaisten vuorovaikutuksesta sekä selkokielen sovellettavuudesta ymmärtämisen kannalta haastaviin tilanteisiin.

    Maarit Lind, Ttm, Espoo, 4740 €, Kehitysvammaisten yksityisyys palveluasumisessa

    Otto Manninen, FM, Helsinki, 2000 €, Kuvantamistutkimus etenevän myoklonusepilepsian (EPM1) muuntogeenisessä hiirimallissa

    Katja Myllymaa, FT, Kuopio, 5400 €, Uudentyyppisen EEG-monitorointipannan soveltuvuus status epilepticusja subaraknoidaalivuotopotilaiden tilan seurannassa

    Hanna M. Ollila, FM, Helsinki, 2000 €, Unen ja univajeen geneettisen säätelyn selvittäminen ja mekanismit

    Anna Naukkarinen, FM, Helsinki, 5400 €, Suomalaiseen tautiperintöön kuuluvan tibiaalisen lihasdystrofian (TMD) histopatologinen karakterisointi

    Ossi Nerg, LL, Kuopio, 3000 €, Normaalipaineista hydrokefaliaa (NPH) sairastavan kognitiivinen profiili CERAD-seulontatestissä

    Sanna Oksanen, Psyk.maist., Helsinki, 14 200 €, Vanhemman trauman käsittely ennustamassa varhaisen vuorovaikutuksen ja lapsen itsesäätelyn kehittymistä ensimmäisen vuoden aikana: pitkittäistutkimus pakolaisperheissä

    Merja Soilu-Hänninen, Dos, Turku, 2000 €, D-vitamiinin vaikutusmekanismit MS-taudissa

    Tarja Sorvali, LL, Tampere, 10 000 €, Äidin masennuksen yhteys tyttären tunne-elämän kehittymiseen ja tunteiden säätelykykyyn koulun aloittamisiässä

    Sonja Sulkava, Lääk. kand., Helsinki, 2600 €, Työuupumuksen geneettinen tausta ja yhteys Alzheimerin tautiin

    Anna Urrila, LT, Helsinki, 9000 €, Nuorten uni ja depressio (nimilyhennelmä: ADSLEEP)

    Susanna Ylönen, FM, Oulu, 2000 €, Parkinsonin taudin mitokondriaalinen genetiikka

    Vuonna 2011 myönnetyt apurahat

    Ahtiluoto Satu Diabeteksen ja heikentyneen sokeriaineenvaihdunnan vaikutukset kognitiiviseen heikentymiseen, dementiaan ja rakenteellisiin aivomuutoksiin. 4 000,00

    Laitala Venla Vanhuusiän muistin heikentymiseen vaikuttavat tekijät ja niiden genetiikka 1 500,00

    Paajanen Teemu Neuropsykologia ja magneettikuvaus lievän kognitiivisen heikentymisen ja Alzheimerin taudin varhaisessa tunnistamisessa 1 500,00

    Alakortes Jaana Varhaisten psyykkisten häiriöiden tunnistaminen ja esiintyvyys Oulun läänissä asuvilla lapsilla 10 000,00

    Fyrsten Jenni Varhaisten psyykkisten häiriöiden tunnistaminen ja esiintyvyys Oulun läänissä asuvilla lapsilla 10 000,00

    Gyllenberg David Lapsuusajan ennustekijät sairaanhoidolle ja psyykelääkkeiden käytölle ja kustannuksille 9 000,00

    Lehti Venla Lisääntymisterveyteen liittyvän riskikäyttäytymisen ennustetekijät 5 000,00

    Raaska Hanna Väitöskirjatyö: Reaktiivisen kiintymyssuhdehäiriön piirteiden yhteydet lasten taustatietoihin ja muuhun psyykkiseen oireiluun Suomeen ulkomailta adoptoiduilla lapsilla” 8 000,00

    Auvinen Eeva JCV-polyoomavirusdiagnostiikka PMLE-taudin monitoroinnissa 2 000,00

    Elovaara Irina Immunologiset biomerkkiaineet ja uudet kuvantamismenetelmät MS-taudin diagnostiikassa ja hoidossa. 5 000,00

    Huhtakangas Juha Primaarin aivoverenvuodon ennuste, tyrehdytyshoito ja komplikaatioiden esto 2 000,00

    Ijäs Petra Geenien ilmestymisen muutokset oireisessa kaulavaltimoahtaumassa 5 000,00

    Jokinen Pekka Parkinsonin tauti ja kognitiivisten toimintojen heikentyminen 4 000,00

    Kruger Johanna Varhain alkavan Alzheimerin taudin ja otsalohkodegeneraation molekyyligeneettinen tutkimus. 2 000,00

    Laitala Venla Vanhuusiän muistin heikentymiseen vaikuttavat tekijät ja niiden genetiikka 4 000,00

    Metso Tiina Kaulavaltimodissektoitumien epidemiologia, geneettinen tausta, taudinkuva, hoito ja ennuste 4 000,00

    Palmio Johanna Lihastautien erityisdiagnostiikka ja hoitokokeiluihin valmistautuminen 2 000,00

    Putaala Jukka Nuorten aivoverenkiertohäiriöt 5 000,00

    Shulga Anastasia Neurotrofiinireseptori p75 lisääntyneen ekspression mekanismi keskushermoston vaurion jälkeen, ja sen yhteys neurotrofiinien hermosolujen apoptoosia estävään vaikutukseen 2 000,00

    Louhivuori Verna Hermoston kantasolujen erilaistumisen mekanismien ymmärtäminen normaalioloissa sekä fragile X oireyhtymän hiirimallissa 4 500,00

    Maunu Jonna Pikkukeskosten vaurioherkät aivot – havaintoja PIPARI-tutkimuksesta 1 500,00

    Paavola Liisa Neurocognitive profiles in Salla disease; A clinical follow-uo study of a Finnish patent sample 4 500,00

    Sakaewan Ounjaijean Potential role of arachidonic acid, cyclooxygenase, prostaglandin E and glutathione as a drug target in Valproic acid treated mental disable subjects 9 500,00

    Keräyslupa

    Poliisihallituksen keräyslupapäätös nro RA/2020/1171 01.10.2020 alkaen. Voimassa koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

    Aivosäätiö on yleishyödyllinen säätiö, jolle tehdyn vähintään 850 euron ja enintään 50 000 euron suuruisen rahalahjoituksen toinen yhteisö saa vähentää tulostaan verotuksessa. Verohallituksen päätös nro P0107228870.

    Tilaa uutiskirjeemme

    Uutiskirjeemme ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa.
    Se sisältää uutisia aivotutkimuksesta, tutkijoista ja apurahoista
    sekä tapahtumista ja muusta toiminnastamme.