Liikennepäästöjen vaikutus Alzheimer-potilaisiin ja 44 muuta tutkimusta – Aivosäätiö jakoi 250 000 euroa apurahoja aivotutkimukseen

Aivosäätiö on myöntänyt 46 tutkijalle apurahan tieteelliseen aivotutkimukseen. Tutkimuksia rahoitetaan vuonna 2023 yhteensä 250 000 eurolla, aiheina mm. tieliikennepäästöjen vaikutus Alzheimer-potilaisin, virtuaalitekniikan tarjoamat uudet kuntoutusmahdollisuudet lasten- ja nuortenpsykiatriassa sekä ALS-tapausten määrän kasvu Suomessa. Yksittäiset apurahat ovat suuruudeltaan 2 000 – 15 000 euroa ja suurin osa niistä kohdistuu väitöstutkimuksiin. Aivosäätiö edistää suomalaista aivotutkimusta lahjoitusvaroin.

Lahjoita aivotutkimukseen

Lahjoita


Julkinen tutkimusrahoitus on yhä suuremman paineen alla. Tämä näkyy myös Aivosäätiössä: vuoden 2022 apurahakuun osallistui 160 tutkijaa, lähes 60 enemmän kuin edellisenä vuonna. Noin joka kolmannelle hakijalle myönnettiin rahoitus. Aivosäätiö tukee etenkin uran alkuvaiheessa olevia tutkijoita.

”Haluamme kiittää Aivosäätiön lahjoittajia, jotka mahdollistavat apurahat ja tutkijoita, jotka luovat toivoa ja kehittävät yhä parempia hoitoja aivosairauksiin”, toteaa Aivosäätiön toimitusjohtaja Jenni Pajunen. Aivosäätiö haluaa tarjota yksityishenkilöille ja yhteisölle luotettavan kanavan osallistua aivotutkimuksen rahoitukseen.

Aivosairaudet ovat uusi kansantautimme, sillä puolet naisista ja joka kolmas 45 vuotta täyttänyt mies sairastuu jäljellä olevan elämänsä aikana aivosairauteen, ja hintalappu yhteiskunnalle on vuosittain jopa 11 miljardia.* Tutkimuksen avulla yhä harvempi suomalainen joutuu tulevaisuudessa kärsimään aivojen ja hermoston sairauksista. Ilman säätiörahoitusta suuri osa tutkimuksesta jäisi kuitenkin toteutumatta.

Aivosäätiön rahoittamat kohteet vaihtelevat muistisairauksista aivoverenkiertohäiriöihin, lasten- ja nuorisopsykiatriaan, kehitysvammatutkimukseen sekä MS-, Parkinson- ja lihastauteihin. Apurahat rahoitetaan lahjoitusvaroista, joita kertyy mm. testamenteista, merkkipäivä- ja muistokeräyksistä, kuukausilahjoittajilta ja yrityskumppaneilta. Säätiön tavoitteena on kasvattaa lahjoitusten määrää ja sitä kautta tukea yhä useampia aivotutkijoita. Apurahahakemusten arvioinnissa noudatetaan Aivosäätiön tieteellisen asiantuntijaryhmän suosituksia ja säätiölain 8§ mukaista esteellisyyssäännöstä.


Aivosäätiö tukee mm. proviisori Laura Mussalon väitöstutkimusta, jonka tavoitteena on selvittää millaisia vaikutuksia tieliikennepäästöillä on Alzheimer-potilaisiin.

 

Kuvassa on proviisori, aivotutkija Laura Mussalo.

 


Apurahanosto: Liikennepäästöjen vaikutukset Alzheimer-potilaisiin

Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy liikaa beeta-amyloidia. Tautia sairastavilla potilailla beeta-amyloidia on aivojen lisäksi havaittu myös nenän soluissa, ja potilaiden hajuaisti on usein heikentynyt. Aivosäätiö tukee proviisori Laura Mussalon väitöstutkimusta Tieliikenneperäisten nanohiukkasten vaikutukset Alzheimerin taudin potilaiden nenän hajuepiteelin soluihin ja niiden aiheuttamat metaboliset muutokset terveillä ja Alzheimerin taudin potilailla, jonka tavoitteena on selvittää, millaisia aineenvaihdunnallisia muutoksia tieliikennepäästöjen sisältämät ultrapienet hiukkaset aiheuttavat nenän hajuepiteelin toimintaan. Tutkimuksessa selvitetään mm. onko fossiilisilla ja uusiutuvilla dieselpolttoaineilla erilaisia vaikutuksia ja miten moderni teknologia, kuten hiukkassuodattimet, vaikuttaa päästöihin.

Tieliikenteessä syntyvien hiukkasten määrää on säädelty EU:ssa jo vuosikymmeniä, mutta liikenteen aiheuttamien ultrapienien (alle 100 nanometriä eli 0,1 mikrometriä kokoisten) hiukkasten mahdollisesti aiheuttamiin haittoihin on herätty paremmin vasta viime aikoina.

Apurahanosto: Virtuaalitekniikasta apua lasten- ja nuortenpsykiatristen häiriöiden kuntoutukseen

Noin viidennes lapsista ja nuorista kärsii psyykkisistä oireista tai häiriöistä, jotka hoitamattomina aiheuttavat suurta inhimillistä kärsimystä ja altistavat monille sairauksille myöhemmin elämässä. Koronapandemia korosti virtuaali- ja etämenetelmien kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia lasten- ja nuorisopsykiatrian potilaiden diagnostisoinnissa, hoidossa ja kuntoutuksessa.

Aivosäätiö rahoittaa useita virtuaalitekniikkaa hyödyntäviä lasten- ja nuorisopsykiatrisia tutkimuksia, mm. MSc Liya Merzonin ADHD:hen liittyvää Combining Virtual Reality and Machine Learning to Improve ADHD Diagnostics -väitöstyötä, LL Elina Karpan väitöstutkimusta Virtuaalitekniikan ja v.irtuaalitekniikalla ohjatun syvähengityksen ja rentoutumisen harjoittelu lasten ja nuorten hoidossa, PsL Merja Nikulan väitöstyötä VIREXFUN: Virtuaalitodellisuus lasten toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden häiriöiden kuntoutuksessa ja LL Suvi Luomalan tutkimusta Verkkovalmennukset osana pikkulapsipsykiatriasta hoitoa (osa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin TaysHuoma-palvelu -tutkimushanketta).

Apurahanosto: ALS-tapausten määrä Suomessa – syyt kasvavaan trendiin

ALS on etenevä sairaus, jossa tahdonalaiset liikehermot tuhoutuvat, lihaksisto surkastuu ja sairastunut menettää liikunta- ja toimintakykynsä. ALSin syy on toistaiseksi epäselvä, eikä parantavaa tai sairauden kulkuun merkittävästi vaikuttavaa hoitoa ole vielä olemassa.

Varhaisemmissa tutkimuksissa on havaittu ALS-tapausten olevan kasvussa Suomessa, mutta ajantasainen tutkimustieto ALSin esiintyvyydestä ja ilmaantuvuudesta viimeisten 20 vuoden ajalta puuttuu. Aivosäätiö rahoittaa LL, neurologian erikoislääkäri Hannu Laaksovirran ja FT Peppiina Saastamoisen tutkimusta ALS-kuolleisuus Suomessa 1973-2020, joka päivittää tiedot ALSin esiintyvyydestä ja ilmaantuvuudesta. Uutta tutkimusta tarvitaan, jotta voidaan arvioida missä määrin tapausmäärän kasvu johtuu väestön ikääntymisestä ja kuinka paljon mahdollisista muista tekijöistä sekä inhimillisten ja taloudellisten kustannusten arvioimiseksi ja resurssien ja hoitojen kehittämiseksi.

Aivosäätiön vuodelle 2023 myöntämät apurahat aivotutkimukseen

Alzheimer-rahasto (myönnetyt apurahat yht. 105 000 euroa, 12 tutkimusta, joista 11 väitöskirjoja)

Arjama Anna-Liisa: The Ethical Competence of care workers, the Ethical Climate and Expectations Regarding Aging in the context of Long-term Care of Older People. Väitöskirja, 8 000 €

Haapasalo-Tuomainen Karita: Amyloidiplakkien merkitys mikrobi-infektiossa 9 000 €

Hietanen Tomi: Solumalleista potilaisiin: mikrogliojen toiminnalliset ja patologiset muutokset C9orf72 toistojaksomonistumaan liittyvässä otsa-ohimolohkorappeumassa. Väitöskirja, 10 000 €

Jaatinen Roope: Psychocognitive sequele in older hip fracture population – a follow-up study (Lonkkamurtuman psykokognitiiviset seuraukset iäkkäässä väestössä – seurantatutkimus). Väitöskirja, 4 000 €

Kipinoinen Teemu: Insuliiniresistenssin vaikutus neuroinflammaatioon ja aivojen rakenteellisiin muutoksiin. Väitöskirja, 9 000 €

Mussalo Laura: Tieliikenneperäisten nanohiukkasten vaikutukset Alzheimerin taudin potilaiden nenän hajuepiteelin soluihin ja niiden aiheuttamat metaboliset muutokset terveillä ja Alzheimerin taudin potilailla. Väitöskirja, 9 000 €

Pesonen Terhi: Wellbeing and quality of life among people with dementia living in long-term care facilities Hyvinvointi ja elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoidossa asuvilla muistisairailla ihmisillä. Väitöskirja, 5 000 €

Rantapää Minna: Viittomakielisen muistisairaan henkilön vuorovaikutuksen muutokset ja vuorovaikutuksen tukeminen. Väitöskirja, 9 000 €

Tikkanen Veera: Työikäisten muistisairauksiin liittyvät toiminnanohjauksen ongelmat. Väitöskirja, 10 000 €

Teräs Tea: The association of self-reported and objectively measured sleep with cognitive domains in late mid-life. Väitöskirja, 9 000 €

Varjonen Anni: Brain Imaging Markers and Risk Factors of Alzheimer’s Disease in Cognitively Discordant Twins. Väitöskirja 8 000 €

Vesa Kaustia -rahasto

Soppela Helmi: Otsa-ohimolohkorappeumien ei-perinnölliset riskitekijät sekä diagnoosia edeltävät sosiodemografiset ominaispiirteet. Väitöskirja, 15 000 €

 

Lastenpsykiatrian rahasto (myönnetyt apurahat yht. 56 000  euroa, 15 tutkimusta, joista 12 väitöskirjoja)

Hamal Manisha: Bullying among Finnish adolescents and its impact on their physiological and psychological health (Suomalaisten nuorten kiusaaminen ja sen vaikutukset fysiologiseen ja psykologiseen terveyteen). Väitöskirja, 4 000 €

Karppa Elina: Virtuaalitekniikalla ohjatun syvähengityksen ja rentoutumisen harjoittelu lasten ja nuorten hoidossa – Virtual reality -mediated deep breathing and relaxation training in pediatric and psychiatric care. Väitöskirja, 2 500 €

Kurkinen Karoliina: Elimistön aineenvaihdunnalliset muutokset psykiatrisissa sairauksissa nuorilla avohoitopotilailla. Väitöskirja, 6 000 €

Lahti Katri: Child and youth victimization and its psychiatric associates in Finnish school children, adolescents and in child psychiatric clinical sample of children. Väitöskirja, 3 500 €

Merzon Liya:    Combining Virtual Reality and Machine Learning to Improve ADHD Diagnostics. Väitöskirja, 4 000 €

Nikula Merja: VIREXFUN: Virtuaalitodellisuus lasten toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden häiriöiden kuntoutuksessa. Väitöskirja, 4 000 €

Penttilä Sanni: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja paljon palveluja tarvitsevien lasten ja nuorten psyykkinen ja fyysinen terveys sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö – North Karelia Collective Impact -study (NKCI-study). Väitöskirja, 3 000 €

Ronkainen Päivi: Lapsen nukkuminen, äidin psyykkinen kuormitus ja istukkakudoksen metabolian säätelyhäiriöt. Väitöskirja, 4 000 €

Seppälä Vilja: Maternal stress and endogenous steroid hormones: their associations and implications for child neurodevelopment. Väitöskirja, 6 000 €

Sidoroff Marianne: Autismin kirjolla: Pitkittäistutkimus sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksien ja autismikirjon piirteiden esiintyvyydestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä väestöpohjaisessa syntymäkohorttiaineistossa, 3 500 €

Silver Eero: Varhaiset altisteet, 5-vuotiaiden aivot ja kognitiiviset taidot: aivojen rakenteellinen tutkimus FinnBrain syntymäkohortissa. Väitöskirja, 3 000 €

Upadhaya Subina: Understanding the prenatal and perinatal risk for depression in children and adolescents: are sex and age of onset in depression important to consider? 4 000 €

Lastenpsykiatrian rahaston Terttu Arajärvi rahasto

Jallow Janhed: ADHD:n Varhaiset Riskitekijät. Prenatal Maternal Inflammation, Stress, And Breastfeeding, Child Temperament and Character Predicting ADHD in Adolescence. Väitöskirja, 2 000 €

Kortesluoma Susanna: Vauvaiän stressinsäätelyn ja suolistomikrobiston muuntunut toiminta ja kehitys lapsuuden käytös- ja tunne-elämän häiriöiden taustamekanismina äidin raskausajan mielialaoireille altistuneissa lapsissa. Väitöskirja, 2 500 €

Luomala Suvi: Verkkovalmennukset osana pikkulapsipsykiatriasta hoitoa. Tutkimus on osa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin TaysHuoma-palvelu pikkulapsipsykiatristen palvelujen saatavuuden ja laadun varmistajana ja terveystiedon tuottajana -tutkimushanketta. 3 500 €

Lisäksi rahastosta jaetaan kannustuspalkintona 500 €, jonka saajasta päätetään myöhemmin.

 

Neurologiarahasto (myönnetyt apurahat yht. 34 000 euroa, kahdeksan väitöstutkimusta)

Eklund Mikael: Measuring and manipulating brain dopamine function – Aivojen dopamiinitoiminnan mittaaminen ja siihen vaikuttaminen. Väitöskirja, 4 000 €

Eriksson Marika: Cerebral small-vessel disease and stroke in type 1 diabetes: impact of blood pressure, diabetic retinopathy, and haptoglobin genotype. Väitöskirja, 4 000 €

Haanpää Anna: Neuronaaliset autovasta-aineet ja näihin yhdistyvät neurologiset ilmentymät – tautiryhmän kirjo, hoito ja uusien immunologisten mekanismien tunnistaminen epilepsiapotilailla (AI-EPI). Väitöskirja, 4 000 €

Huuska Nora: Seerumin amyloidi A, imusuonet ja lymfosyytit tulehdusvasteen säätelyssä aivovaltimoaneurysman seinämässä. Väitöskirja, 4 000 €

Ketonen Saku: Suomen kansallinen kalloimplanttirekisteritutkimus. Väitöskirja, 4 000 €

Laakkonen Johanna: Veriaivoesteen mallintaminen MS-tautitutkimusta varten Organ-on-Chip-alustalla potilasperäisillä indusoiduilla uudelleenohjelmoiduilla kantasoluilla. Väitöskirja, 6 000 €

Puhakka Inka: Säännöllisten poliklinikkakäyntien ja magneettikuvantamiskontrollien hyöty primaarin aivolymfooman (PCNSL) uusimisen havaitsemisessa ja aivolymfoomapotilaiden elämänlaadun arviointi. Väitöskirja, 4 000 €

Waggan Imran: Exploring neurodegeneration and neuroinflammation in Parkinson’s disease with Adenosine A2A receptor PET imaging – ‘hitting two targets with one arrow’. Väitöskirja, 4 000 €

 

Rinnekodin kehitysvammatutkimusrahasto (myönnetyt apurahat yht. 43 000 euroa, kahdeksan tutkimusta, joista seitsemän väitöskirjoja)

Daura Sarroca Eduard : Neurodevelopmental role of cystatin B in the regulation of histone H3 tail proteolysis – study on the molecular pathogenic mechanisms of progressive myoclonus epilepsy type 1.  Väitöskirja, 7500 €

Granö Sirpa : Kehitysvammaisten ihmisten siirtymä vanhuuden eläkeläisyyden vaiheeseen. Väitöskirja, 6500 €

Kaaja Juhana: PASSAATTI-kehitysvammaisten mielenterveyshanke. Väitöskirja, 3000 €

Lähdetie Jaana : Vauvan epilepsia voi vaurioittaa pysyvästi aivoja ja aiheuttaa kehitysvammaisuutta. 2000 €

Paavola Satu : Puheen sosiaalisen havaitsemisen ja ymmärtämisen kuntoutus virtuaaliympäristössä. Väitöskirja, 7000 €

Ropafadzo Mzezewa: Functional epilepsy modelling- a novel platform for studying human stem cell-derived neuronal networks. Väitöskirja, 3000 €

Pitkonen Juho:  Neurotransmitteri ja urokinaasi plasminogeeni aktivaattori häiriöt Fragile X syndrooman astrosyyteissä. Väitöskirja, 8000 €

Tuiskula Anna : Syntymäasfyksian vaikeusasteen merkitys lapsen neurokognitiiviselle kehitykselle. Väitöskirja, 6000 €

 

Lihastautien rahasto ja Aivosäätiön yleisrahasto (myönnetyt apurahat yht. 12 000 euroa, kaksi tutkimusta, joista toinen väitöskirja)

Muuronen Maria : Lasten lihastaudit Suomessa. Väitöskirja, 4000 €

Laaksovirta Hannu,  Saastamoinen Peppiina: ALS-kuolleisuus Suomessa 1973-2020. 8000 €

 

LISÄTIETOJA:
Aivosäätiö, toimitusjohtaja Jenni Pajunen
Puh. 0400 933 938
jenni.pajunen@aivosaatio.fi

Voit lukea lisää Aivosäätiön apurahoista täällä.

*Luvut ovat arvioita, sillä tarkkoja tietoa aivosairauksien aiheuttamista kustannuksista ei ole.

Lahjoita aivotutkimukseen

Lahjoittamalla autat tutkijoita löytämään uusia hoitoja ja lopulta myös parannuskeinot aivojen ja hermoston sairauksiin. Tutkimus ei etene ilman rahoitusta – siksi lahjoituksesi on äärimmäisen tärkeä.

Lahjoita

Tilaa uutiskirjeemme

Uutiskirjeemme ilmestyy 8-10 kertaa vuodessa.
Se sisältää uutisia aivotutkimuksesta, tutkijoista ja apurahoista
sekä tapahtumistamme, kampanjoistamme ja muusta toiminnastamme.