Unen muutokset Alzheimerin taudissa ja 42 muuta tutkimusta – Aivosäätiö jakoi neljännesmiljoonan apurahoina aivotutkimukseen

Aivosäätiö on myöntänyt 43 tutkijalle apurahan aivoihin ja hermostoon liittyvään tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksia rahoitetaan yhteensä 250 000 eurolla.  Tutkimusaiheina ovat mm. unen muutokset Alzheimerin taudissa, nuorten mielenterveys Ukrainan sodan alkuvaiheessa sekä ALS-tapausten alueellinen ilmaantuvuus ja perinnöllisyys Suomessa. Yksittäiset apurahat ovat suuruudeltaan 1 000 – 15 000 euroa ja suurin osa niistä kohdistuu väitöstutkimuksiin. Aivosäätiö edistää suomalaista aivotutkimusta lahjoitusvaroin.

Lahjoita aivotutkimukseen

Lahjoita


Aivosäätiön vuoden 2023 apurahakuun osallistui ennätysmäärä hakijoita, yhteensä 208 tutkijaa, joka on 48 enemmän kuin edellisenä vuonna.  Noin joka viidennelle hakijalle myönnettiin rahoitus. Aivosäätiö tukee etenkin uran alkuvaiheessa olevia tutkijoita

”Haluamme kiittää Aivosäätiön lahjoittajia, jotka mahdollistavat apurahojen jakamisen sekä tutkijoita, jotka luovat toivoa, lisäävät ymmärrystä aivosairauksien syntysyistä ja kehittävät yhä parempia hoitoja aivosairauksiin”, toteaa Aivosäätiön toimitusjohtaja Jenni Pajunen. Aivosäätiö haluaa tarjota yksityishenkilöille ja yhteisölle luotettavan kanavan osallistua aivotutkimuksen rahoitukseen.

Apurahanosto: Unen muutosten havainnoinnista uusi tapa hidastaa Alzheimerin taudin etenemistä

Unihäiriöt, kuten unen pirstoutuminen, hidasaalto- ja REM-unen vähentyminen ovat yleisiä löydöksiä Alzheimerin taudin varhaisessa vaiheessa. Viimeaikaiset edistysaskeleet unitutkimuksessa viittaavat siihen, että nämä kaksi havaintoa voivat olla syy-yhteydessä.

Nanxian Jinin tutkimusryhmän työssä ”New methods to analyze sleep fine structure in Alzheimer’s disease” Itä-Suomen yliopistossa kehitetään automatisoitua analyysiohjelmistoa, jonka avulla unen rakenteen eri osa-alueita pystytään yhdistämään aiempaa tarkemmin uutta algoritmia hyödyntäen. Tämä tehostaa myös EEG-tallennuksen lukemista.

Täysin automatisoidut analyysityökalut eivät vain edistä Alzheimer -tutkimusta, ne voidaan myös ottaa nopeasti kliiniseen käyttöön. Unen rakenteen muutosten varhainen havaitseminen ja hoito on mahdollinen uusi tapa hidastaa taudin etenemistä.

Apurahanosto: Nuorten mielenterveys Ukrainan sodan alkuvaiheessa

Aiempaa tutkimusta Ukrainan sodan alkuvaiheen psykologisista vaikutuksista nuoriin on vähän. Sanju Silwalin post-doc tutkimus ”Mental health of adolescents during the early phase of the war in Ukraine” Turun yliopistossa vertaa kiusaamisen yleisyyttä sodan runtelemilla ja rauhallisilla alueilla. Lisäksi siinä tutkitaan mielenterveyden, itsetuhoisuuden, sotatrauma-altistumisen ja kiusaamisen välistä yhteyttä ja verrataan nuorten avunhakukäyttäytymistä ja selviytymisstrategioita sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa hyödynnetty data on kerätty Donetskin ja Kirovogradin alueilta 2016-2017, kaksi vuotta Itä-Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseen myös muilla konfliktialueilla.

Apurahanosto: Kolmella ALS-tutkimuksella selvitetään ALS-tapausten alueellisia eroja ja perinnöllisyyttä Suomessa

Aivosäätiö rahoittaa 2023 lahjoittajien tuella kolmea ALS:in syihin pureutuvaa väitöskirjaa yhteensä 19 000 eurolla. ALS on etenevä ja kuolemaan johtava sairaus, jossa tahdonalaiset liikehermot tuhoutuvat, lihaksisto surkastuu ja sairastunut menettää liikunta- ja toimintakykynsä. ALSin syy on toistaiseksi epäselvä, eikä parantavaa tai sairauden kulkuun merkittävästi vaikuttavaa hoitoa ole vielä olemassa.

Nora Linnan väitöskirja”C9orf72-toistojaksomutaation varhaiset ilmentymät sekä ALS:n ja FTD-ALS:n epidemiologia Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla” Oulun yliopistossa tuo täysin uutta tietoa ALS:n ja otsa-ohimolohkorappeuman epidemiologiasta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tulosten perusteella on mahdollista selvittää, onko ALS:n esiintyvyydessä alueellisia eroja. Rekisteritutkimuksessa kartoitetaan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan ALS-potilaiden taudinkuvaa, suvun sairauksia sekä ALS:n taustalla olevia geneettisiä tekijöitä ja selvitetään otsa-ohimolohkorappeuman yleisyyttä ALS-potilailla. Lisäksi Aivosäätiö tukee Ke Shuain ja Osma Rautilan ALS:ia koskevia väitöskirjoja Helsingin yliopistossa.

Säätiörahoitus yhä tärkeämpää tutkimuksen etenemiselle

Aivosairaudet ovat uusi kansantautimme, sillä puolet naisista ja joka kolmas 45 vuotta täyttänyt mies sairastuu jäljellä olevan elämänsä aikana aivosairauteen, ja hintalappu yhteiskunnalle on vuosittain jopa 11 miljardia.  Juuri siksi tutkimustyön merkitys on yhä tärkeämpää. Tutkimuksen avulla yhä useampi suomalainen voi tukevaisuudessa parantua aivojen ja hermoston sairauksista. Ilman säätiörahoitusta suuri osa tutkimuksesta jäisi toteutumatta.

Aivosäätiön rahoittamat kohteet vaihtelevat muistisairauksista aivoverenkiertohäiriöihin, lasten- ja nuorisopsykiatriaan, kehitysvammatutkimukseen sekä MS-, Parkinson- ja lihastauteihin. Apurahat rahoitetaan lahjoitusvaroista, joita kertyy mm. testamenteista, merkkipäivä- ja muistokeräyksistä, kuukausilahjoittajilta ja yrityskumppaneilta. Säätiön tavoitteena on kasvattaa lahjoitusten määrää ja sitä kautta tukea yhä useampia aivotutkijoita. Aivosäätiön apurahahakemukset arvioivat alansa parhaat asiantuntijat. Arvioinnissa noudatetaan Aivosäätiön tieteellisen asiantuntijaryhmän suosituksia ja säätiölain 8§ mukaista esteellisyyssäännöstä.

Aivosäätiön 2023 myöntämät apurahat aivotutkimukseen  

Alzheimerin ja muiden muistisairauksien tutkimusrahasto

(myönnetyt apurahat yht. 107 000 euroa, 13 tutkimusta, joista 10 väitöskirjoja)

Gorova Veronika: Nasal microbiome alterations in Alzheimer’s disease, 10.000 €, väitöskirja

Hautsalo Katja: Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden ja heidän läheistensä kokemukset – narratiivinen seurantatutkimus, 6.000 €, väitöskirja

Isotalo Karita: Asetyylikoliiniesteraasin estäjien sydänvaikutukset, 5.000 €, väitöskirja

Järvinen Heli: Infektiot Alzheimerin tautia sairastavilla 10.000 €, väitöskirja

Nanxiang Jin: New methods to analyze sleep fine structure in Alzheimer’s disease,  6.000 €, muuhun tutkimukseen

Nurmi Pietari: Neurofysiologiset mittarit Alzheimerin taudin varhaisen todentamisen apuna  15.000 €, väitöskirja

Parviainen Petra: Terveiden henkilöiden Alzheimerin taudin riskin arvioinnin rekisteritutkimus varhaisen amyloidikertymän ja tiedonkäsittelytoimintojen perusteella, 10.000 €, väitöskirja

Raitamaa Lauri: Aivoverenkierron häiriöt Alzheimerin taudissa: 8.000 €, väitöskirja

Rovio Suvi: Gut microbiota shaping cognitive function – a novel route to cognitive health – The MicroCOGNI Study, 6.000 €, muuhun tutkimukseen

Tato Fernandez Claudia: ”Characterization of White Matter Integrity in Healthy Elderly Subjects at Risk for Alzheimer’s Disease through Multimodal Neuroimaging”, 7.000 €, väitöskirja

Varjonen Anni:  Psychosocial risk factors of cognitive impairment and dementia in cognitively discordant twin pairs, 6.000 €, väitöskirja

Vesa Kaustian rahasto

Katisko Kasper: Otsa-ohimolohkorappeumien uudet ennusteelliset, erotusdiagnostiset ja patofysiologiaa osoittavat kliiniset menetelmät 6.000 €, muuhun tutkimukseen

Linna Nora: C9orf72-toistojaksomutaation varhaiset ilmentymät sekä ALS:n ja FTD-ALS:n epidemiologia Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, 12.000 €, väitöskirja

Lasten- ja nuorisopsykiatrian rahasto

(myönnetyt apurahat 55 000 euroa, 12 tutkimusta, joista 8 väitöskirjoja)

Hilyatushalihah Audah: Doctoral Research on Neural Correlates of Emotional Development of Fear: From Birth to Pre-puberty, 5000 €, väitöskirja

Jallow Jandeh: ADHD:n Varhaiset Riskitekijät. Prenatal Maternal Inflammation, Stress, And Breastfeeding, Child Temperament and Character Predicting ADHD in Adolescence, 1000 €, väitöskirja

Jokitalo Veera: Taaperoikäisten autismipiirteisten lasten itsesäätelyn kehitys arvioituna nukkumisen, syömisen ja tunnesäätelyn taidoilla 5000 €, väitöskirja

Jussila Katja: Aistisäätely, elämänlaatu ja mielenterveys lapsuudesta aikuisuuteen. Väestöpohjainen 10 vuoden seurantatutkimus, 5000 €, muuhun tutkimukseen

Karonen Anniina: Uni ja toiminnanohjaustaitojen kehitys varhaislapsuudessa-pitkittäistutkimus  5000 €, väitöskirja

Karvonen Marjo: Child sleep study, 4000 €, muuhun tutkimukseen

Kolari Terhi: Lasten ja nuorten ADHD Suomessa – Erityispiirteitä ja altistavia tekijöitä, 5000 €, väitöskirja

Kuusela Katarina:  Varhainen vuorovaikutus adoptiolapsilla ja siihen vaikuttavat tekijät Emotionaalisen saatavillaolon arviointimenetelmää hyödyntäen 5000 €, väitöskirja

Mondolin Viivi: FinnBrain syntymäkohortti tutkimus, 5000 €, väitöskirja

Parttimaa Tiia: Attention to eye gaze in autistic toddlerhood, 5000 €, väitöskirja

Silwal Sanju: Mental health of adolescents during the early phase of the war in Ukraine, 5000 €, muuhun tutkimukseen

Terttu Arajärven rahasto

Korhonen Marie: Pitkittäistutkimus esikoistaan odottaneiden naisten, esikoisten ja heidän lasten ylisukupolvisista psyykkisen hyvinvoinnin kehityspoluista. Kehityspolkuja kolmanteen sukupolveen, 5000 €, muuhun tutkimukseen

Neurologiarahasto

(myönnetyt apurahat yht. 35 000 euroa, 8 tutkimusta, kuusi väitöstutkimusta)

Hautala Sini: Korkeataajuiset oskillaatiot ja muut neurofysiologiset biomarkkerit imeväisikäisten epilepsioissa, 4000 €, väitöskirja

Korsun Olesia: Sensorimotor networks in Parkinson’s disease: Search for informative biomarkers for predicting individual therapeutic effects, 4000 €, väitöskirja

Lehtonen Ossi: Eteisvärinäpotilaiden aivoverenkiertohäiriöiden ja vuototapahtumien kustannusvaikutus terveydenhuollon eri osa-alueilla, 4000 €, väitöskirja

Malén Tuulia: Aivojen syvien osien dopamiinitoiminta neurologisissa ja psykiatrisissa häiriöissä, 4000 € väitöskirja

Montazeri Moghadam Saeed: AI-based EEG Analysis for Neonatal Brain Monitoring: From engineering solutions to clinical solutions, 5000 €, muu tutkimus

Richardt Anna: Ischemic Stroke during Pregnancy and Puerperium, 4000 €, väitöskirja

Vuorimaa Anna: A2A reseptoreiden merkitys MS-taudissa, 5000 €, väitöskirja

Wang Sheng H: Improving epileptogenic zone (EZ) localization to support surgical treatment of epilepsy, 5000 €, muuhun tutkimukseen

 Kehitysvammatutkimusrahasto

(myönnetyt apurahat yht. 46 000 euroa, kahdeksan tutkimusta, joista 7 väitöskirjoja)

Aquilino Matilde: Importance of neural progenitor cell metabolism in neurodevelopmental disorders, 10000€, väitöskirja

Granö Sirpa: Kehitysvammaisten ihmisten siirtymä vanhuuden eläkeläisyyden vaiheeseen, 5000€, väitöskirja

Jalkanen Nelli: Gene expression dysregulation in intellectual disability, 6000€, väitöskirja

Koskinen Lauri: Kehityksellinen näkökulma kehitysvammaisten henkilöiden mielenterveysongelmiin, 8000€, väitöskirja

Rintamäki Hanne: HUS Tietoallasta hyödyntävä tutkimus lasten kehityshäiriöistä 3000€, muuhun tutkimukseen

Sauna-aho Minttu: Kehitysvammaisten ihmisten dysfagia, 6000€, väitöskirja

Venetvaara Aarni, Kehitysvammaisuuden kliiniset piirteet ja etiologia Pohjois-Suomessa 6000€, väitöskirja

Virtanen Jael: Mentalisaatio ja lapsen haastava käyttäytyminen. Interventio psykoedukaatioryhmän vaikutuksesta vanhemman ja erityistä tukea tarvitsevan lapsen vuorovaikutussuhteeseen, 2000€, väitöskirja

Lihastautien rahasto

(myönnetyt apurahat yht. 7000 euroa, kaksi tutkimusta, joista toinen väitöskirja)

Ke Shuai: Unveiling the Role of QRICH1 in Amyotrophic Lateral Sclerosis (ALS): A potential modulator on pathological ER stress  5000€, väitöskirja

Rautila Osma: C9orf72 G4C2-toistojaksomutaation periytyminen, 2000€, väitöskirja

*Luvut ovat arvioita, sillä tarkkoja tietoa aivosairauksien aiheuttamista kustannuksista ei ole.

LISÄTIETOJA:

Aivosäätiö, toimitusjohtaja Jenni Pajunen

Puh. 0400 933 938

jenni.pajunen@aivosaatio.fi

Lahjoita aivotutkimukseen

Lahjoittamalla autat tutkijoita löytämään uusia hoitoja ja lopulta myös parannuskeinot aivojen ja hermoston sairauksiin. Tutkimus ei etene ilman rahoitusta – siksi lahjoituksesi on äärimmäisen tärkeä.

Lahjoita

Tilaa uutiskirjeemme

Uutiskirjeemme ilmestyy 8-10 kertaa vuodessa.
Se sisältää uutisia aivotutkimuksesta, tutkijoista ja apurahoista
sekä tapahtumistamme, kampanjoistamme ja muusta toiminnastamme.